Kristuksen ylösnousemuksen ikoni Uspenskin katedraalissa pääsiäisyönä 17.4. Kukkakirjaimet X ja B tarkoittavat kirkkoslaaviksi ja myös ukrainan ja venäjän kielillä Kristus nousi kuolleista. Kuva: Vlada Wahlstén

17.4.2022

Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi! Pääsiäistroparin sanat tiivistävät juhlan sanoman, ja troparia toistetaankin pääsiäiskaudella kirkkomme jumalanpalveluksissa.

Kirkkovuoden keskipiste on pääsiäinen, joka on ortodokseille kaikkein suurin juhla. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa kolmasosaan vuoden kulusta alkaen suuren paaston valmistussunnuntaista ja päättyen kaikkien pyhien sunnuntaihin viikko helluntain jälkeen.

Pääsiäistä vietetään Kristuksen ylösnousemisen muistoksi. Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa puoliyöpalveluksella, jonka jälkeen seuraa ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia.

Pääsiäisaika kestää neljäkymmentä päivää, ja sen ensimmäistä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Pääsiäiskaudella tervehditään sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”. Pääsiäisestä helluntaihin saakka jumalanpalveluksissa ei kumarreta maahan saakka.

Pääsiäinen – Kristuksen ylösnousemusjuhla on juhlien juhla eli tärkein kaikista juhlista.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain se mukaan milloin on kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu. Pääsiäispäivä on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai.

Pääsiäispäivää voidaan viettää aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Vuonna 2022 vietämme pääsiäistä 17.4.

Ukrainassa pääsiäistä vietetään tänä vuonna viikkoa myöhemmin 24.4. Ortodoksit muualla viettävät pääsiäistä vanhan ajanlaskun, juliaanisen kalenterin mukaan.

Katso pääsiäisyön jumalanpalveluksen taltiointi Uspenskin katedraalista:

Pääsiäisyön jumalanpalvelus lähetettiin suoratoistona Uspenskin katedraalista seurakunnan YouTube-kanavalla. Palveluksen toimittivat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo ja Haminan piispa Sergei muun papiston kanssa. Kuoroa johti dir.cant. Varvara Merras-Häyrynen.

 

 

Kategoriat Ajankohtaista