Apostolit Pietari ja Paavali kuvattuna ikonissa. Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteistä juhlaa vietetään 29.6.

21.6.2022

Kesäkausi alkaa kirkossamme juhlien lisäksi paastolla. Apostolien paasto alkaa aina viikon kuluttua helluntaista, kaikkien pyhien sunnuntain jälkeen ja se jatkuu apostolien Pietarin ja Paavalin muistopäivään 29.6. saakka. Koska helluntain ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan, myös apostolien paaston pituus vaihtelee. Lyhimmillään apostolien paasto on kahdeksan päivän mittainen ja pisimmillään se voi kestää kuusi viikkoa.

Tänä vuonna apostolien paasto alkoi maanantaina 13.6. Miksi vietämme apostolien paastoa, mikä on sen merkitys ja miten se tulisi ottaa huomioon arjessaan? Näitä kysymyksiä kysyimme seurakuntamme papilta. Järvenpään ja Porvoon alueiden pappi isä Kimmo Kallinen vastaa.

”Apostolien paasto johdattaa meidät pitkän pääsiäisen juhlakauden jälkeen jälleen normaaliin arkeen. On aika palata jälleen oleellisten perusasioiden äärelle, tarkastelemaan suhtautumistamme Jumalaan, toisiin ihmisiin ja omaan itseemme. Paaston tavoitteena on vapautua asioista, jotka hallitsevat elämäämme. Tämän vuoksi paastossa käymme läpi elämäämme kokonaisvaltaisesti. Millaiset ovat sanamme, tekomme ja ajatuksemme, ja mitkä arvot, asenteet ja motiivit meitä ohjaavat. Ovatko ne niitä, joihin meidät on Kristuksen seuraajina kutsuttu vai nousevatko ne omasta itsekkyydestämme, haluistamme ja himoistamme. Paastoaminen merkitsee siis uudistumista, puhdistumista ja pyhittymistä katumuksen, mielenmuutoksen ja sovinnon sekä kohtuuden ja tasapainon löytämisen kautta. Paastoaminen ei ole mikään rangaistus tai ikävä asia, vaan se on apuväline pyrkiessämme ehyempään, Jumalan tahdon mukaiseen elämään.”

Miten apostolien paaston tulisi näkyä arjessa? Paaston aikana on myös käynnissä grillikausi ja vietämme myös juhannusta. Kuinka paasto vaikuttaa juhlaan?

”Apostolien paasto on ruokapaastona kohtuullisen lievä, koska kala on sallittu muina viikonpäivinä paisi keskiviikkoisin ja perjantaisin. Muutoin ohje eläinkunnan tuotteista pidättäytymisestä koskee myös apostolien paaston aikaa. Paaston henkeen kuuluu myös se, että pidättäydymme erilaisista juhlista. Juhannus on Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6, joka on tänä vuonna perjantai. Paastosäännöt ottavat juhlan huomioon sallimalla kalaruoan myös perjantaina. Mielestäni se, että maallinen juhannuksen juhlinta sattuu apostolien paaston aikaan, antaa meille hyvän mahdollisuuden pureutua paaston ydinsanomaan – mikä on se, jota pidän elämässäni aidosti tärkeänä. Ja kuinka se näkyy minun tavassani viettää juhannusta.”

Minkälainen historia on apostolien paastolla ja minkälainen on sen merkitys?

”Apostolien paaston historian sanotaan juontuvan aikaan, jolloin apostolit alkoivat helluntain jälkeen valmistautua ilosanoman levittämiseen. Perinteen mukaan tuohon valmistautumiseen kuului paastoaminen. Tätä tukevat myös Jeesuksen sanat fariseuksille, jotka moittivat opetuslapsia siitä, etteivät nämä paastoa. Jeesus sanoi heille: ”Eivät kai häävieraat voi paastota silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Niin kauan kuin sulhanen on heidän joukossaan, he eivät voi paastota. Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat.” (Mark. 2:19–20, Matt. 9:15).

Apostolien tavoin me olemme saaneet pääsiäiskaudella olla mukana Kristuksen kuoleman, ylösnousemisen ja taivaaseen menemisen tapahtumissa sekä kasteen ja mirhavoitelun sakramenttien kautta olemme tulleet apostolien tavoin osallisiksi Pyhän Hengen armolahjasta. Meidätkin on lähetetty julistamaan elämällämme pelastuksen sanomaa. Jotta me siinä onnistuisimme, me tarvitsemme paaston puhdistavaa ja virkistävää voimaa.”

Väistämättä maailmantilanne ja Ukrainan sota vaikuttavat elämäämme. 20.6. myös Ukrainan ja Venäjän ortodoksit ovat aloittaneet Apostolien paaston varsin erilaisissa tilanteissa. Mitä haluaisit sanoa tähän liittyen?

”Sota Ukrainassa on kaikessa kauheudessaan ja kärsimyksessään jotain niin ahdistavaa ja käsittämätöntä, että sitä on jopa vaikea ajatella. Toisiaan vastaan sotivat kansat, joilla on yli tuhatvuotinen ortodoksinen kristitty historia. Kuinka suuri onkaan se pahuuden voima, joka tämän on saanut aikaan! Kristuksen ilosanoma todistaa kuitenkin, että viime kädessä pahuudella ja kuolemalla ei ole mitään voimaa rakkauden ja elämän yli. Pahuuden ja rumuuden edessä meidän on entistäkin kiivaammin tavoiteltava hyvyyttä ja kauneutta. On jokaisen kristityn velvollisuus kääntyä Jumalan kauneuden puoleen, etsiä pelastusta ja rauhaa Hänen hyvyydessään. Rukous ja paasto ovat ne välineet, joilla Jumalan valtakunta voidaan saavuttaa”, muistuttaa isä Kimmo Kallinen.

 

Apostolien Pietarin ja Paavalin juhlan ja muiden jumalanpalveluksien ajankohdan voi tarkistaa jumalanpalveluskalenterista tai kunkin seurakuntamme alueen ja pyhäkön sivuilla.

Kategoriat Kirkkovuosi Uutiset