Rooliopas Pirjo Tikanoja kertoo Maria Purpurina, kuinka hän pelasti Kotkan kirkon sodanhävitykseltä.

2.10.2020

Pyhän Nikolaoksen kirkon tornin kultakupoli säihkyy auringossa. Sisällä kirkossa ikonostaasin viereisen kynttelikön luona seisoo pitkään hameeseen pukeutunut vanha nainen. Tummansinisen asun vaatimattomana somisteena on kapea valkoinen pitsinauha. Asun väristä päähinettä somistaa vielä vaatimattomampi valkoinen pitsi.

– Taidatte tulla kaukaa, kun teillä on noin erikoiset matkaviitat, nainen tervehtii tulijoita, toivottaa tervetulleeksi ja esittäytyy leskieverstinna Maria Feodorovna Purpuriksi, kirkon pelastajaksi.

Nykyisen Kotkan paikalla Kotkansaarella sijaitsi 1700–1800-lukujen taitteessa sen aikaisen Suomen mittakaavassa merkittävä asukaskeskittymä, jossa vuonna 1808 oli lähes 10 000 asukasta.

Venäläiset rakensivat vuosina 1790–1809 keisarinna Katariina II:n käskystä Venäjän länsirajan puolustamiseksi Ruotsinsalmen linnoituksen, jonka alueella asui lähinnä venäläisiä sotilaita ja kauppiaita. Yksi kauppaista oli venäläinen kruununtalonpoika Peter Sinebrychoff, joka perusti varuskuntaa palvelemaan olutpanimon. Hän kuoli vuonna 1805, jolloin panimon sai johdettavakseen nuorin poika Nikolai Sinebrychoff. Suvun ja panimon myöhempi historia tunnetaan alkuvaiheita paremmin.

Arkkitehti ei nähnyt kirkkoaan

Pyhän Nikolaoksen kirkko rakennettiin vuosina 1799–1801. Venäläistä uusklassismia edustavan kirkon suunnitellut arkkitehti Jakov Perrin ei päässyt koskaan näkemään kirkkoa. Kirkko vihittiin käyttöön 14. lokakuuta 1801.

Ruotsinsalmen linnoituksen merkitys puolustuslinnoituksena väheni 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, ja sen sotilaita siirrettiin Viaporiin eli Suomenlinnaan ja muihin Suomenlahden venäläisiin varustuksiin. Krimin sodan alkaessa asukkaita oli jäljellä muutamia satoja, yksi heistä leskieverstinna Purpur.

– Minutkin olisi evakuoitu Krimin sodan aikana, mutta olin saanut näyn Pyhältä Nikolaokselta ja tehtävän pelastaa tämä kirkko. Tulin asumaan kirkkoon. Kun sotilaat tulivat, kaikki ympärillä oli jo tulimerta, mutta minä oikaisin selkäni ja sanoin että vain minun ruumiini yli tuhoatte kirkon. Sotilaat olivat herrasmiehiä, he säästivät kirkon, kertoo Maria Purpuria esittävä rooliopas Pirjo Tikanoja.

Tarkkoja todisteita tapahtuneesta ei ole, mutta kirkon vieressä on Maria Purpuria esittävä patsas. Tarinan joidenkin versioiden mukaan Purpur oli jäänyt kotiinsa, ja sotilaat olivat kantaneet hänet lähelle kirkkoa ja antaneet viiniä ja ruokaa.

Lähes kaiken muun Ruotsinsalmen linnoituksesta paitsi Pyhän Nikolaoksen kirkon englantilaiset tuhosivat Krimin sodassa 1855.

Maria Purpur muistelee elämäänsä linnoituksessa ja suree 30 vuotta sitten kuollutta everstimiestään, joka toimi Ruotsinsalmen linnoituksen tykistörykmentin johtajana. Tarinointi vie 1800-luvun alkuvuosikymmeniin, linnoituksessa elävien ihmisten kohtaloihin, hevosten kavioiden kopseeseen kapeilla kujilla sekä mereltä puhaltavaan kosteaan viimaan, joka saa vanhan rouvan luut kolottamaan.

Maria Purpurin hahmoa esittävä Pirjo Tikanoja on toiminut Kotkassa oppaana yli 40 vuotta. Rooliopastuksia Maria Purpurina lähinnä Pyhän Nikolaoksen kirkossa hän on tehnyt noin kymmenen vuoden ajan.

– Muutin Vaasasta tänne vuonna 1978, historia kiinnosti ja kiinnostuin vanhasta kirkosta ja siihen liittyvästä naishahmosta, joka minun roolissani on lähinnä fiktiivinen henkilö, vaikka hän lieneekin ollut todellinen historiallinen hahmo.

Tikanojaa kiinnostaa Pyhän Nikolaoksen kirkko myös siksi, että ortodoksisuudella oli keskeinen sija Ruotsinsalmen linnoituksen historiassa.
Maria Purpurin puku on teetetty tarkkaan vastaamaan hahmon historiallista ajanjaksoa.

– On hienoa, miten osa ihmisistä todella innostuu rooliopastuksesta, syntyy paljon ihmettelyä ja kysymyksiäkin, Tikanoja kertoo.

Opastyöt ovat kesällä 80 vuotta täyttäneelle Tikanojalle tärkeä ja rakas harrastus.

– Tämä pitää aivotoimintaa hyvin yllä, ja samalla ihmiset saavat tietoa historiasta ja kirkosta.

Pyhän Nikolaoksen kirkon aarteista Tikanoja mainitsee arvokkaan ja poikkeuksellisen runsaan kirkkotekstiilistön, josta vanhimmat ovat peräisin kirkon rakennusvuosilta, sekä 1700-luvulta peräisin olevat vanhimmat ikonit, vuoden 1668 evankeliumikirjan sekä vuodelta 1739 peräisin olevan ehtoolliskalkin.

Ylväs kirkko valmistui 1801, ja se edustaa venäläistä klassismia.

Ihmisten kohtaloita Merikeskus Vellamossa

Lisää Pyhän Nikolaoksen kirkon rakentamisajankohdan historiasta avautuu Kotkan Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Se vie elämykselliselle matkalle niin Kotkan edustalla vuonna 1790 käydyn Itämeren suurimman meritaistelun melskeisiin kuin sen jälkeen rakennetun linnoituksen arkeen ja ihmiskohtaloihin.

Näyttelyssä pääsee kurkistamaan ihmisten kohtaloihin sekä siihen, miltä linnoituksessa näytti ennen sen tuhoa vuonna 1855, jolloin lähes koko nykyisen Kotkansaaren keskusta-alue tuhoutui tulipalossa. Näyttelyn karttapienoismallissa tuho esitetään kiehtovasti lähes aidolta näyttävän tulen ja savuavien raunioiden kera.

Ylväänä kohoava Krimin sodan aikaista tuhoa uhmannut Pyhän Nikolaoksen kirkko on parhaiten säilynyt muisto alueen historiasta merkittävänä linnoituksena ja konkreettinen menneisyyden tähän päivään tuova rakennus.

Ruotsinsalmen linnoituksesta säilyi myös linnoitusten osia kuten Kukourin saaren Fort Slava, Varissaaren Fort Elisabeth sekä entisen öljysataman, nykyisen Katariinan meripuiston alueella oleva Fort Katariina.

Kappeli Langinkoskella

Pyhän Nikolaoksen kirkon lisäksi Kotkassa on muutakin vanhaa alueen ortodoksiseen historiaan liittyvää nähtävää.

Langinkosken kuohujen äärelle 1880-luvulla rakennettu Venäjän keisari Aleksanteri III:lle keisarillinen kalastusmaja on yksi Kotkan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Majan ympärillä olevalla luonnonsuojelualueella on vanha Valamon luostarin munkkien todennäköisesti 1800-luvun alussa rakentama tsasouna, joka myöhemmin toimi myös keisariperheen kappelina.

Valamon munkit olivat saaneet lohistaan tunnettuun Langinkoskeen keisari Paavali I:ltä yksinoikeudellisen kalastusluvan jo vuonna 1797. Munkit lopettivat kalastuksen alueella jo paljon ennen kuin koskesta tuli keisarillinen kesäpaikka.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on avoinna vain kesäkaudella, mutta alueelle pääsee ympäri vuoden. Kappeli sijaitsee portilta tullessa majan takana metsässä.

Kappelissa on Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen alkuperäiset ikonit.

Pyhän Nikolaoksen ikoneita on useita myös hänen nimeään kantavassa kirkossa. Pyhälle Nikolaokselle omistettuja ikoneita maalattiin todennäköisesti Ruotsinsalmen meritaistelujen muistoksi. Yhdessä ikoneista merenkävijöiden suojelija Pyhä Nikolaos seisoo Kotkansaarella taustallaan Katariinan majakka ja venäläisiä kaleerilaivoja. Ikonin äärellä rukoiltiin, että Pyhä Nikolaos ja hänen kauttaan Kristus ja Jumalanäiti suojelisivat tappioilta sodissa ja merimatkoilla.

Pirjo Tikanojan rooliopastuksen voi tilata yksityishenkilölle ja ryhmille.
Lisätietoa: www.kotkaguides.fi ja www.visitkotkahamina.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Arvonen

Artikkeli on julkaistu Ortodoksiviestissä 6/20.

Kategoriat Ortodoksiviesti