Teofanian juhlana toimitettiin suuri vedenpyhitys seurakunnan pyhäköissä sekä muun muassa Helsingissä Kaisaniemen rannassa. Kuva: Kateryna Chyhryn

9.1.2023

Piispa Sergein saarna Teofaniana 6.1.2023 Uspenskin katedraalissa:

Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.

Vietämme Herran kasteen ja Jumalan ilmestymisen juhlaa. Äsken kuullussa evankeliumissa kerrottiin, kuinka Jeesuksen kasteen yhteydessä taivaat aukenivat ja Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa Hänen päälleen ja taivaista kuului Isä Jumalan ääni: ’ Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt’. (Matt. 3: 16-17).

Juhlan tropari ilmaisee saman asian seuraavasti: ”Jordanissa kastettaessa Sinua oi Herra, tapahtui, että ihmiset kumarsivat Pyhää Kolminaisuutta, sillä Isän ääni todisti Sinusta, nimittäen Sinua rakkaaksi Pojaksensa ja Henki kyyhkysen muodossa vahvisti sen sanan totuuden. Kunnia olkoon Sinulle, Kristus Jumala, joka ilmestyit ja valistit maailman.”

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa Jeesuksen kasteen yhteydessä Jumala ilmestyi ihmiselle yhtä aikaa kolmessa persoonassa. Herran kaste osoitti, että Hän halusi olla joka suhteessa veljiensä kaltainen. Hän otti kasteen, ei siksi, että Hänellä olisi ollut syntejä tunnustettavana vaan siksi, että se merkitsi Hänelle vihkiytymistä tehtäväänsä, ja siksi että vanhurskaus edellytti sitä. Jeesuksen julkinen toiminta alkoi vasta kasteen jälkeen.

Tieto Jumalan Pojan syntymisestä maailmaan levisi tuona aikana vain pienen joukon tietoon, mutta Kolminaisuuden salaisuuden ilmoitus tuli laajemmin tunnetuksi. Pyhä Johannes Krysostomos sanoo: ”Ei sitä päivää, jolloin Vapahtaja syntyi, pidä sanoa ilmestykseksi vaan sitä, jolloin Hän otti kasteen. Syntymisensä kautta Hän ei tullut kaikille tunnetuksi, vaan kasteensa kautta; ennen kastetta Hän oli kansalle tuntematon.”

Pyhän perimätiedon mukaan Jeesus oli 30-vuotias ottaesaan vastaan kasteen Johannekselta. Juutalaisen perinteen mukaisesti vasta 30-vuotias sai luvan toimia pappina ja opettajana ja siksi Jeesuksenkin varsinainen julistustyö alkoi kasteen jälkeen. Kirkkomme kanoninen perinne edellyttää papiksi vihittävältä pääsääntöisesti 30-vuoden ikää Jeesuksen esikuvan mukaaan.

Pyhä Gregorios Neokesarealainen sanoo: ”Mikä lempeys ja nöyryys, mikä alentuminen! Taivaallinen Kuningas, jota eivät ympäröi enkelien sotajoukot, saapuu Johanneksen, Kastajansa luo tavallisena ihmisenä, lunastettavien joukossa on heidän Lunastajansa ja Tuomarinsa, kadonneiden lampaiden joukkoon liittyy Hyvä Paimen, joka kadonneen lampaan takia laskeutui alas taivaasta jättämättä samalla taivasta.”

Herran kasteen juhla on yksi vanhimmista suurista kristillisistä juhlista. Aluksi sitä vietettiin yhdessä Kristuksen syntymäjuhlan kanssa, mutta viimeistään 800-luvulla tämä oli  erotettu itsenäiseksi juhlakseen. Vielä tänäkin päivänä voimme huomata näiden juhlien jumalanpalvelusten samankaltaisuuden. Herran kasteen juhlasta tuli aikanaan suosittu uusien kristittyjen kastepäivä, josta muistona ehtoopalveluksen yhteydessä luetaan pitkät Vanhan testamentin parimiatekstit. Kasteet toimitettiin juhlan aattona ja kirkossa vietettiin koko päivä, koska kastettavia oli paljon.

Samanlainen  jumalanpalveluskaava on myös Suurena lauantaina, mikä oli toinen suosittu kristittyjen kastepäivä.

Jäähyväispuheessaan Jeesus antoi opetuslapsilleen kastekäskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.

Tätä kastekäskyä Kirkko on uskollisesti noudattanut.

Jumala ilmaisi itsenä Jordanilla Pyhänä Kolminaisuutena, mutta samalla Vapahtajamme kasteen yhteydessä tapahtui myös veden pyhittäminen. Vesi on koko maailman elämän perusedellytys. Ilman vettä ei voi olla mitään elämää. Veden pyhittäminen on alkuna koko maailman pyhittämiselle ja elämän uudistumiselle.

Tänäänkin tämän liturgian jälkeen toimitamme täällä vedenpyhityksen pyhän toimituksen, kuten muissakin ortodoksisissa pyhäköissä tai veden äärellä. Vedenpyhityspalveluksen keskeisin kohta on pitkä rukous, jossa kutsutaan Pyhää Henkeä kolmesti pyhittämään vesi: ”Sinä itse ihmisiä rakastava Kuningas, ole nytkin läsnä Pyhän Henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi.” Näin pyhitetty vesi on aineellisena, näkyvänä merkkinä Jumalan pyhittävästä armosta, joka on apunamme ja voimanamme.

Pyhitetyssä vedessä vaikuttaa erityinen Pyhän Hengen armovoima. Vedenpyhityksen ekteniassa rukoillaan, että pyhitetty vesi tulisi sitä uskolla nauttiville sielun ja ruumiin pyhitykseksi, sairauksien parannukseksi ja pahojen henkien karkoittajaksi. Kirkosta viemme pyhitettyä vettä koteihimmekin ja siunaamme sillä kotimme, kulkuneuvot, kotieläimet, ikonit ja kaiken, mille pyydämme erityistä Jumalan varjelusta ja siunausta.

Jumala tuli ihmisen kaltaiseksi ja eli ja oli ihmisten kanssa, että me voisimme olla Jumalan kanssa.

Jumalan ilmestymisen juhla antaa elämämme päämääräksi Jumalan yhteydessä elämisen. Pyhä Kirkkomme auttaa meitä tämän yhteyden saavuttamisessa ja toteuttamisessa.

Tulkoon Kristuksen kastejuhla meille omien kastelupaustemme uudistamisen juhlaksi ja hengelliseksi uudistumiseksi. Jumala on Herra ja Hän ilmestyi meille. Hän on meidän kanssamme

tässäkin pyhässä liturgiassa ja vedenpyhityksessä. Siunattu on Hän, joka tulee Herran nimessä. Aamen.

Piispa Sergei

Kristuksen kasteen ja Teofanian juhlaa vietetään 6.1.-14.1.

6.1. liturgia Uspenskin katedraalissa lähetettiin suoratoistona Helsingin ortodoksisen seurakunnan YouTube-kanavalle. Piispa Sergei pitää opetuspuheen jumalanpalveluksen puolivälissä reilun 40 minuutin kohdalla. Striimauksen on toteuttanut Digital Palola.