Päivän sana 
Päivän pyhät Kristuksen Taivaaseenastumisen kirkko on jo 25 vuoden ajan toiminut Vantaalla Tikkurilassa. Kirkon sijainti on näkyvällä paikalla liikennöidyn tien varrella uimahallia vastapäätä.
– Kirkkomme on näkyvällä paikalla Vantaalla. Joka päivä kirkon ohi kulkee tuhansia ihmisiä. Osa heistä myös kiinnostuu toiminnastamme, kertoo alueen pappi Isä Mikael Sundkvist.
– Avoimet ovet ovat tärkeitä tilaisuuksia. Silloin moni ortodoksisuudesta ja toiminnastamme kiinnostunut uskaltaa tulla kirkkoon peremmälle ja pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä pyhäkköömme. Yleensä avoimien ovien päivinä ihmisiä tulee paikalle jopa enemmän kuin osaamme odottaa, kertoo kanttori Larissa Qvintus-Petsalo.
Tikkurilan ortodoksinen kirkko palvelee lähes kolmea tuhatta alueella asuvaa ortodoksia. Todellisuudessa monikulttuurisella Vantaalla asuu paljon enemmän ortodokseja, jotka osallistuvat pyhäkön jumalanpalveluksiin satunnaisesti, erityisesti sunnuntaisin.
Oma pyhäkkö merkitsee vantaalaisille ortodokseille hyvin paljon. Aikoinaan siihen kerättiin varoja ja sitä rakennettiin vuosia. Tuolloin lähimmät ortodoksiset kirkon sijaitsivat Helsingin keskustassa saakka. Kirkon tontti hankittiin jo vuonna 1990. Vasta seitsemän vuotta myöhemmin valmistui hartaasti odotettu pyhäkkö. Kirkko rakennettiin rakennusarkkitehti Arvo Sorsan alun perin Tapiolan kirkolle tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Helsingin hiippakunnan piispa, metropoliitta Leo vihki uuden ortodoksisen kirkkorakennuksen 7.9.1997 Kristuksen taivaaseen astumisen muistolle.
Neljännesvuosidan aikana kirkon toiminta on kasvanut ja myös muuttunut, erityisesti monikulttuurisempaan suuntaan.
– Ennen suurin osa seurakuntalaisista olivat alun alkaen tulleet Karjalasta evakkona tai olivat evakkojen jälkeläisiä. Parinkymmenessä vuodessa niin Vantaan kaupunki kuin myös ortodoksisen pyhäkön yhteisö on muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi. Vantaa on hyvin monikulttuurinen kaupunki, prosentuaalisesti Suomen monikulttuurisin. Tämä kaikki näkyy myös pyhäkön toiminnassa. Edistämme maahanmuuttajien integroitumista, kertoo isä Mikael.
Tikkurilan kirkossa sunnuntain liturgiaan osallistuvista kolmannes on maahanmuuttajataustaisia.
– Ortodoksinen usko yhdistää ihmisiä hyvin monenlaisista taustoista. Esimerkiksi viime sunnuntaina jumalanpalvelukseen osallistui niin irakilaisia, etiopialaisia, venäjänkielisiä, romanialaisia, syyrialaisia, bulgarialaisia kuin ukrainalaisiakin.
Vantaan alueella asuu lähes kolme tuhatta Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsentä. Kaikkiaan Helsingin ortodoksisen seurakuntaan kuuluu reilu 22 000 jäsentä.
– Todellisuudessa alueella asuu paljon enemmän ortodokseja. Kaikki eivät ole kirjoilla, etenkään muualta muuttaneet eivät välttämättä kuulu virallisesti seurakuntaamme, vaikka he saattavatkin osallistua toimintaamme.
Sunnuntaisin Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa kokoontuu noin 80 ihmistä, välillä jopa 120.
Pyhäkön ulko-ovessa näkyy jumalanpalvelustietojen lisäksi lappu ukrainan kielellä. Se on tarkoitettu Ukrainan sodan pakolaisille ja siinä heidät toivotetaan tervetulleeksi pyhäkön ja seurakunnan toimintaan. Toisinaan pyhäkössä on myös järjestetty ruoka-apukeräyksiä ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi. Muutoin Ukrainan sota näkyy vähän, jos lainkaan pyhäkön toiminnassa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ensimmäisten pakolaisten saavuttua Suomeen Vantaan alueen pappi ja kanttori olivat hyvinkin aktiivisia ja veivät tietoa seurakunnan toiminnasta paikalliseen vastaanottokeskukseen. Ukrainan sota on näkynyt pyhäkön toiminnassa melko vähän.
– Huomasimme melko nopeasti, ettei siellä oteta ulkopuolisia vierailijoita vastaan. Ei siitäkään huolimatta, että suurin osa ukrainalaisista pakolaisista ovat ortodoksitaustaisia ja ortodoksipapin tapaaminen vaikeassa tilanteessa saattaisi lievittää heidän kokemaansa ahdistusta ja hätää, pohtii isä Mikael.
Tikkurilan kirkon toimintaan osallistuu säännöllisesti jonkin verran ukrainalaispakolaisia.
– Ukrainalaisia osallistuu jumalanpalveluksiin luultavasti paljon enemmän, kuin tiedämme, sillä emme luonnollisesti kysy ihmisten kansalaisuutta ovella. Olemme kuulleet ukrainalaista puhetta ja kohdanneet ukrainalaisia, mutta usein nämä kohtaamiset ovat jääneet satunnaisiksi. Toisaalta kerran meille kävi niinkin, että yksittäinen seurakunnan järjestämä nuorten ilta muuttuikin ukrainalaiseksi perheillaksi, kertoo isä Mikael.
Pyhäkön tiloissa kokoontuu säännöllisesti, kahdesti kuukaudessa, myös etiopialainen ja koptilainen ortodoksinen seurakunta.
– Tämä on ekumeenista vieraanvaraisuutta, mikä on hyvin tärkeää, korostaa isä Mikael ja jatkaa:
– Kirkkomme ovet ovat avoinna kaikille. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Tikkurilan ortodoksisen kirkon 25-vuotisjuhlaviikko jatkuu lauantaina, jolloin on avoimien ovien päivä kello 10-16:30 välisenä aikana. Tuolloin pyhäkössä on avoin kahvila ja mahdollisuus tutustua kolmeen juhlanäyttelyyn: Ortodoksisuuden kirjoa Suomessa esittelevä valokuvanäyttely löytyy pyhäkön ulkoaidasta. Kirkon sisällä on esillä ikoninäyttely sekä käspaikkanäyttely. Kello 13 järjestetään käspaikkatyönäytös. Kello 14 Tikkurilan kirkon oma kuoro esiintyy ja kelo 15 Helsingin ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Heikki Huttunen pitää puheenvuoron ”Ortodoksinen kirkko – suomalainen instituutio ja maahanmuuttajayhteisö”. Repliikkipuheenvuoron lausuu kirkon venäjänkielisestä viestinnästä vastaava Vladimir Sokratilin. Kello 17 pyhäkössä toimitetaan vigilia.
Juhlaviikko päättyy sunnuntaina 11.9. kello 10 juhlaliturgiaan. Jumalanpalveluksen toimittavat seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen yhdessä alueen papin, rovasti Mikael Sundkvistin kanssa. Opetuspuheen pitää Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. YLE radioi liturgian ja sen voi kuunnella Yle Radio 1 tai Yle Areenalla kello 11.
Jumalanpalveluksen päätteeksi on yhteinen juhlalounas, jonka aikana esiintyy pyhäkön oma lapsikuoro sekä etiopialainen lapsikuoro.
Kaikkeen ohjelmaan on vapaa pääsy.
Tervetuloa mukaan Tikkurilan ortodoksisen kirkon 25-vuotisjuhlaviikon loppuhuipennukseen!
