Uspenskin katedraalin ikonostaasin konservoinnin näkyvimmät korjaukset valmistuneet 

Uspenskin katedraalin ikonostaasin yläosan kultainen risti ja Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni ovat valmistuneet ja ne saatiin nostettuina paikoilleen joulukuun alussa. Tämän myötä ikonostaasin näkyvimmät korjaukset ovat nyt valmistuneet.

Ikonostaasin risti on nyt palannut alkuperäiseen loistoonsa, kun 1960-luvulla lisätyt lamput on otettu pois ja kaikki kultaukset on tehty uudelleen. Tarkkuuta vaativasta kultauksesta ja  ristin konservoinnista on vastannut Juuso Ivonen. Ikonostaasin konservoinnin pääurakoitsijana toimii Kultaus- ja Kehysliike Virtanen.

Ikonostaasin suurin ja näkyvin ikoni, Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni on konservoitu ja alkuperäiset ikonin värit on saatu näkyville.

Ikonien konservointi on tehty vähitellen, yksi tai muutama ikoni kerrallaan. Konservoitavat ikonit on korvattu korjauksen ajaksi tarkalla valokuvakopiolla.

”Kaikki eivät ole edes välttämättä huomanneet, että ikonien tilalla on valokuvakopiot”, kertoo katedraali pappi Teo Merras.

”Suurimmalle osalle ikoneista on tehty uudelleenpinnoitus. Katedraalissa kosteus- ja ilmalämpöominaisuudet ovat reilun 150 vuoden aikana muuttuneet vuodenajan ja muiden olosuhteiden johdosta hyvinkin dramaattisesti. Ikonien kangas on väsynyt jatkuvasta kiristymisestä ja löystymisestä. Pinnoitukset on nyt kiristetty ja kaikki pinnat puhdistettu niin suitsutussavusta kuin muusta pölystä ja liasta”, kertoo Suomen ortodoksisen kirkon konservaattori Antti Narmala.

Narmala on ollut valvomassa konservoinnin toteutumista ja vastannut konservoinnin kokonaisuudesta aivan korjaus- ja konservointitöiden alusta lähtien.

”Hyvä konservointi on sellaista, että sitä ei edes huomaa. Muutos ei siis saa olla liian näkyvä ja erottuva. Työ on etenkin projektin valvojalle hyvin vaativaa, sillä tässä on monen vuoden urakasta kyse. Konservaattorit ovat vaihtuneet ja näinä vuosina myös Valamon konservointilaitoksen toiminta on päättynyt. Meidän on kaikesta huolimatta pitänyt saada konservoinnista tasalaatuista. Yksikään ikoni ei saa erottua liiaksi kokonaisuudesta, vaan jokaisen ikonostaasin ikonin tulee olla harmoniassa keskenään”, kertoo Narmala.

Museoviraston erikoisasiantuntija Anna-Maria Kymäläinen kiittelee hyvää yhteistyötä seurakunnan ja konservointia toteuttavien tahojen kanssa ja näkee konservoinnin etenevän sovitusti. ”Ikonostaasin palauttaminen alkuperäiseen asuunsa on linjassa ikonostaasin muiden osien käsittelytapojen kanssa ja on kultaajakisällin taidonnäyte. Ristin sähköistäminen on ollut oman aikakautensa muutos ja vastannut silloisia tyyli-ihanteita. Kehittyneen valaistustekniikan käyttö Uspenskissa mahdollistaa ikonostaasin ja koko kirkkosalin hienovireisen ja turvallisen valaisun.”

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen on hyvin tyytyväinen työn etenemiseen.

”Työ on ollut seurakunnalle kullan arvoista. Tätä on tehty hyvässä yhteishengessä ja tiiviissä yhteistyössä myös seurakuntamme kiinteistötoimen ja katedraalin henkilökunnan sekä museoviraston kanssa”, kertoo seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.

Työt ovat ulottuneet myös kirkkosalin puolelle. Sähköremontin valmistuttua vuoden 2021 alussa kirkkosalin ikonit on järjestelty ja sijoiteltu uudelleen.

”Olemme katsoneet kokonaisuutta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että meillä on esimerkiski kuusi Pyhän Nikolaoksen ikonia kirkkosalissa. Nyt kirkkosalin puolella ikonit on sijoitettu niin, että niissä on mahdollisimman monimuotoisesti eri pyhiä ja kirkkovuoden juhlien ja tapahtumien ikoneja”, kertoo kirkon konservaattori Antti Narmala.

”Seurakuntalaiset ja työntekijät ovat ottaaneet muutokset lämpimästi vastaan”, summaa isä Markku.

Uspenskin katedraalin ikonostaasin konservointi on pysynyt aikataulussa ja työt ovat edenneet yli puolen välin.

”Ikonostaasin konservointihankkeen ensimmäisinä vuosina Museoviraston puolelta oli mukana intendentti Ulla Setälä. Ullan aikana tehtiin valtava määrä pohjatutkimuksia ja luotiin suuntaviivat tulevien vuosien työlle. Työn tavoitteeksi on tuolloin muistioon kirjattu ”tasapainoisen kokonaisuuden aikaansaaminen konservoimalla ikonostaasia siten, että se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kirkkosalin muun interiöörin kanssa. Ikonostaasiin päätettiin palauttaa konservoinnin yhteydessä kiiltokultaukset, mutta vanhoja pohjustuksia ja kultauksia on pyritty säästämään mahdollisimman paljon. Kultaustyössä ikonostaasiin palautettu kiilto- ja mattakullattujen pintojen rytmi on upea. Aikanaan ikonostaasin kunnostamiseksi valitut työmenetelmät ovat toki aikaa vievää käsityötä, mutta lopputulos on ehdottomasti tuhansien työtuntien arvoinen. Yhteistyö sekä seurakunnan että ikonostaasin kunnostuksesta vastaavan Kultaus ja kehysliike Virtasen ammattilaisten kanssa on ollut mutkatonta ja sujuvaa”, kertaa Kymäläinen.

Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja koko Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko. Kirkon kookas ikonostaasi on suunniteltu Pietarissa vuonna 1868 ja se on suojeltu vuonna 1985. Vuosien mittaan rungon kultaus on kärsinyt, ja hienovaraiset puuleikkaukset ovat ahkeran käytön myötä kuluneet, jopa osin rikkoutuneet. Suuret öljyvärein maalatut ikonit ovat tuohusten savusta menettäneet väriloistoaan, ja ikonostaasinrungon liikkumisen takia maalauskankaat ovat löytyneet.

Helsingin ortodoksinen seurakunta käynnisti Uspenskin ikonostaasin korjaus- ja konservointityöt vuoden 2018 alussa. Työn toteuttavat Kultaus- ja kehysliike Virtanen sekä Valamon konservointilaitos.

Korjaushanke kestää useita vuosia ja sitä varten kirkon keskushallinto on myöntänyt osan rahoituksesta. Uspenskin katedraalin ystävät ry tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa tämän varainkeruun muodossa hankkeen toteuttamiseksi.