Päivän sana 
Päivän pyhät 
Ote Publikaanin ja fariseuksen sunnuntain ikonista. Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta
Tänä vuonna pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon valmistautuminen alkaa 29. tammikuuta, jolloin kirkko viettää Publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita. Tätä seuraavan kolmen viikon ajan laskeudutaan vähitellen askel askeleelta pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon. Suuri paasto alkaa tänä vuonna 20. helmikuuta. Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla, koittaa 9. huhtikuuta.
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntain teemana on nöyryys. Sunnuntain evankeliumi osoittaa meille, millä mielellä meidän tulisi lähestyä Jumalaa:
”Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani.
Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’
Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!’
”Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk. 18:10–14).
Kirkossa jumalanpalveluksessa ensimmäistä kertaa lauletaan suuren paaston veisu ”Synninkatumuksen ovet”. Siinä muistutetaan nöyryyden ja katumuksen, mielenmuutoksen merkityksestä:
Sovintosunnuntaita vietetään tänä vuonna 19. helmikuuta ja suuri paasto alkaa seuraavana päivänä, 20. helmikuuta.
Ruokapaaston tehtävänä on tukea hengellistä valmistautumista pääsiäiseen: mielen hiljentämistä maallisista houkutuksista, rukouselämään keskittymistä ja hyvän tekemistä.
