Muuttoja ja muutoksia: hankekoordinaattori valittu, tilat keskitetään Liisankadulle

Kun kirkossa ja seurakunnassa tapahtuu muutoksia, on hyvä huomata, että moni asia säilyy ennallaan, eivätkä arjen muutokset  kosketa suinkaan kaikkia työntekijöitä.

Makrotasolla muutoksia on kuitenkin meneillään, ja suuria sellaisia: seurakuntien yhdistymisprosessi luo vuoden alusta uuden seurakunnan, jonka nimenä on Helsingin ortodoksinen seurakunta. On tärkeää, että yhdistyvän alueen kaikki osapuolet saavat olla mukana valmistelemassa ensi vuoden asioita. Tämä pyritään varmistamaan kaikin mahdollisin tavoin.

Kuten kuvitella saattaa, muutoksen pyörteissä on pidettävä mielessä satoja eri tason asioita. Jotta ne kaikki tulevat huomioiduiksi, olen päättänyt, että Kristiina Aminoff tukee muutosprosessia hankevastaavana. Aminoff tekee prosessikuvauksia, koordinoi sekä huolehtii siitä, että asianosaiset ovat tietoisia heidän hoidettavikseen kuuluvista tehtävistä.Samalla Aminoff jatkaa kasvatuksen esimiehenä ja vapaaehtoistyön koordinaattorina. Jälkimmäisen tehtävän hoidossa hän saa apua seurakuntasihteeri Milja Sarlinilta. Kiitos tästä heille molemmille.

Meneillään on toki myös varsin konkreettisia arkipäivän muutoksia, joista hyvä esimerkki on toimintojen keskittäminen Liisankatu 29:n tiloihin seurakunnanvaltuuston hyväksymän kiinteistöstrategian mukaisesti. Kristiina Aminoffin, Anne Lehdon, Kaj Rosenbergin ja Christian Anderssonin työhuoneet löytyvät Liisankadun ykköskerroksesta.

Diakoniatyö siirtyi jo aiemmin Unioninkadulta nykyisiin tiloihinsa, ja seuraava vaihe on kasvatuksen työhuoneiden siirto. Tulen itsekin ennen pitkää muuttamaan toiselle puolelle rappukäytävää.

Vaikka tiivistämme työtiloja ja otamme käyttöön vajaassa käytössä ollutta työhuonetilaa, työntekijöille taataan mahdollisuus siihen, että työtunnit voidaan pitää rauhallisessa ympäristössä.

Seurakunta on nykyiselläänkin laaja, ja paikallisyhteisöjen merkitys kasvaa rakenneuudistuksessa entisestään. Tulemme varmasti keskustelemaan paljon siitä, miten voimme palvella seurakuntalaisiamme parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi tärkeä kysymys on, miten eri alueilla tavoitetaan oma pappi ja muut työntekijät. Lisäksi merkittävä näkökulma on työhyvinvoinnin turvaaminen. Siihen liittyen on voitava keskustella avoimesti työstä ja työtehtävistä.

Lopuksi haluan kiittää lämpimästi Olga Soldatovaa hänen panoksestaan seurakunnan kanttorin sijaisuuden hoitamisessa. Hän on palvellut kirkkoa rakkaudella niin Tikkurilassa kuin muuallakin, ja Tikkurilan kuoro soi hänen työnsä tuloksena kauniisti. Toivotamme Olgalle siunausta elämässä ja toivomme, että yhteys Helsingin seurakuntaan säilyy.

Markku Salminen
kirkkoherra