Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin varmistaa, että kellojen nostaminen ja asentaminen sujuu kaikilta osin. Teksti ja kuvat: Vlada Wahlsten

21.11.2023

Helsingissä pääsi tiistaina 21.11. todistamaan historiallista tapahtumaa, kun Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhimman pyhäkön, vuonna 1827 vihityn Pyhän Kolminaisuuden kirkon kelloja nostettiin takaisin paikoilleen.

Puoliltapäivin nostettiin ensimmäisenä suuri bassokello. Kellojen korjauksesta vastannut kirkontorniteknikko Supavit Nummelin soitti kellolla lähtösoiton ja soitti tornissa olevilla kelloilla juhlasoittoa. Ohikulkijat pysähtyivät kuvaamaan harvinaista näkyä.

Kellotorniin oli määrä nostaa tiistaina kaikkiaan seitsemän kelloa. Suurimpien kellojen nosto ja asennus oli kuitenkin suunniteltua työläämpää, minkä vuoksi vaijerien ja kolmen pikkukellon asennus jouduttiin siirtämään seuraavaan päivään.

Lähipäivinä aiemmin kirkossa lainassa olleet pikkukellot vaihtuvat myös alkuperäisiin 1800-luvun kelloihin. Tosin korjaamisen yhteydessä on ilmennyt, että yksi kelloista on oletettua vanhempi ja harvinaisempi kello.

”Se on todella harvinaista 1600-luvun long shape-mallia. Se on valettu arviolta 1700-luvulla. Ei ole kuitenkaan tiedossa, mistä kello on alkujaan peräisin ja milloin se on asennettu Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. Kellon kieli eli sisällä oleva lyöntivasara oli väärä ja kello oli vähällä mennä rikki. Nyt kello tulee soimaan alkuperäisellä, verrattain harvinaisella tyylillä”, kertoo Supavit Nummelin.

Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin esittelee harvinaista pikkukelloa, jonka alkuperä ei ole seurakunnalla enää tiedossa.

 

Korjaus viivästyi, sillä kellojen soljet varastettiin Järvenpäässä

Kellot oli alkuperäisen suunnitelman mukaan määrä nostaa paikoilleen elokuussa. Kellojen korjaus ja kiinnikkeiden uusiminen ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Kellojen soljet varastettiin järvenpääläisen metallialan yrityksen pihalta. Myös Hangon ortodoksisen kirkon kellojen soljet olivat samassa varastetussa kuormassa.

”Varkaat veivät kuorman mukana myös soljet. Näille käsityönä ja mittatilauksena tehdyille soljille ei kuitenkaan voi olla varkaille mitään käyttöä, sillä soljet ovat kuin palapelin palasia ja sopivat vain näihin kirkon kelloihin.”

Nummelin joutui selvittämään asiaa vakuutusyhtiön kanssa ja tilaamaan kokonaan uudet soljet Peltitarvike-liikkeestä.

”Vastoinkäymisistä huolimatta tai niiden vuoksi saimme lopulta tämän työn tehtyä jopa suunniteltua paremmin. Lupaan kelloille 200 vuoden käyttöiän.”

Kellojen asennuksen valmistuttua Supavit Nummelin lupaa soittaa kelloilla kirkonkellokonsertin.

”Valmiit kellot soivat alkuperäisellä 1800-luvun soinnilla. Alkuperäisten kellojen korjaamista ja palauttamista kirkkoon tulee juhlistaa. Suunnittelen soittavani noin 20 minuutin juhlasoiton”.

Nummelin ei kuitenkaan vielä kerro kirkonkellokonsertin tarkkaa aikaa. Pyhäkön ohi kulkevat tulevat kuitenkin takuulla huomaamaan asian.

Suomen korkeimman koulutuksen saanut kirkontorniteknikko Supavit Nummelin on tarkastanut kaikkien seurakuntamme pyhäkköjen kellot ja tarpeen mukaan virittänyt, korjannut ja uusinut niitä. Viimeksi hän on asentanut uudet kellot Klaukkalan kirkkoon. Seuraavaksi Nummelin asentaa kirkonkellot Hangon ortodoksiseen kirkkoon. Vuonna 2024 Pyhän Kolminaisuuden kirkko Lahdessa saa myös kauan kaivatut kirkonkellot.

 

Pyhän Kolminaisuuden kirkon kelloa nostetaan kellotorniin nosturilla. Suuren kellon asentaminen Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotorniin vei lopulta neljä tuntia. Työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Edellisen kerran kellot nostettiin ylös kirkon vihkimisen aikaan lähes kaksi vuosisataa sitten.

Julkaistu aiemmin sivuillamme: 

Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellot laskettiin alas korjattavaksi 

Kategoriat Ajankohtaista Uutiset