Koristeltu virpovitsa. Kirkkomme sai jäseniltään ruusuja erityisesti Ukrainan tukemisesta. Sen sijaan risuja tuli riitelystä. Seurakuntamme osalta esille nousivat erityisesti johdon ja luottamuselinten väliset ristiriidat. Kuva: Esko Jämsä

29.3.2023

Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskus toteutti tammi-helmikuussa jäsenkyselyn, jossa pyydettiin kuvaamaan tilannetta, jossa on miettinyt kirkosta eroamista ja toisaalta kertomaan syitä, mikä on edelleen saanut pysymään kirkon jäsenenä. Kyselyn vastaukset valmistuivat 21. maaliskuuta. Helsingin ortodoksisen seurakunnan osalta kyselyssä tuli risuja johdon sekä luottamuselinten välisestä jännitteisestä tilanteesta. Viestintään toivottiin lisää avoimuutta erityisesti verotuloihin ja kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Uspenskin katedraalista lähetettävät jumalanpalveluksien verkkolähetykset keräsivät kyselyssä kiitosta.

 

Jäsenkyselyyn runsaasti vastauksia – ”jäsenistöllä realistinen käsitys kirkon toiminnasta”

Kirkon palvelukeskus sai 935 vastausta tammi-helmikuussa toteutettuun jäsenkyselyyn. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan tilannetta, jossa on miettinyt kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä ja myös syitä, miksi vastaaja on päättänyt edelleen jäädä kirkon jäseneksi. Lopuksi sai antaa kirkolle ruusuja ja risuja.

Koska kyselyn kaikki vastaukset olivat avoimia tekstivastauksia, niiden läpikäynti on vienyt runsaasti aikaa. Tässä esitellään kyselyn tulokset pääpiirteissään. Kyselyn tuloksista tehdään tarkempi yhteenveto, jota käsitellään mm. kesäkuun alussa järjestettävässä kirkolliskokousseminaarissa.

Kysely osoittaa, että seurakuntiin ja koko kirkkoon tarvitaan selvästi enemmän erilaisia palautekanavia. Esimerkiksi jäsenkyselyn toteuttaminen säännöllisesti voisi olla tähän yksi ratkaisu.

Kyselyn tulokset kertovat, että jäsenistöllä on realistinen käsitys kirkon toiminnasta. Valtaosa esiin nostetuista ongelmista on jo tunnistettu kirkon päätöksenteon eri tasoilla. Tämä onkin oikeastaan paljon negatiivistakin palautetta sisältävän kyselyn paras uutinen: keskeisimmät kehityskohteet on nyt perattu yhdessä esiin.

Kaikki vastaukset on luettu läpi eli kaikki vastaajat ovat tulleet kuulluiksi. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!

Kirkon julkisuuskuva

Kirkkoon kuulumisen mielekkyyden pohdintaa oli 132 vastauksen mukaan aiheuttanut kirkon ylimmän johdon eli piispojen yhteistyökyvyttömyys ja riitely julkisuudessa. Samassa yhteydessä mainittiin Karjalan kielen seuraan liittyvä negatiivinen uutisointi.

72 vastaajaa kertoi, että eroajatuksia olivat herättäneet kirkollisveroeurojen käyttäminen turhiin oikeudenkäyntikuluihin ja luottamuselinten toimimattomuus. Tässä yhteydessä mainittiin useimmiten Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Myös kirkolle annetuissa risuissa mainittiin piispojen riidat ja niistä aiheutunut negatiivinen julkisuus sekä Helsingin luottamuselimissä vallitseva jännitteinen tilanne.

Julkisuuskuvan osalta kirkolle annettiin kiitosta erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan selkeästä tuomitsemisesta ja kirkon traditiosta kiinni pitämisestä.

Ulkopuolisuuden kokemuksia ja epätasa-arvoa

70:ssä vastauksessa kerrottiin ulkopuolisuuden kokemuksista ja siitä, ettei koe olevansa tervetullut seurakunnan toimintoihin. Osa arveli tämän johtuvan siitä, ettei omaa itse karjalaisia tai venäläisiä sukujuuria. Monessa vastauksessa puhuttiin pienen sisäpiirin pyörimisestä ja läheisten suosimisesta.

Myös risuissa nostettiin esiin, että seurakuntalaisia tulisi osallistaa enemmän. Tämän voidaan tulkita kertovan kirkon jäsenistön toiveesta olla aktiivisemmin mukana oman yhteisön rakentamisessa.

42:ssa vastauksessa puhuttiin naisen asemasta kirkossa ja sukupuolten epätasa-arvosta. Varsinkin nuoria mietitytti kokemus vallan epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Joissakin vastauksissa mainittiin sovinismi ja naisvihamielisyys.

Noin 50 vastauksessa koetaan oman pyhäkön toiminnan muuttuneen yhä enemmän venäjänkieliseen suuntaan ja siksi vastaajat eivät suomenkielisinä ole halukkaita osallistumaan enää palveluksiin ja toimintaan.

Kirkolle annetuissa risuissa näkyivät myös Ukrainan sodan synnyttämät tuntemukset ja halu poistaa kirkosta kaikki slaavilaiseen perinteeseen liittyvät yksityiskohdat.

Korona-ajan kaikuja ja hallinnonuudistusta

33:ssa vastauksessa viitattiin koronaan ja toiminnan vähenemiseen tai kokonaan loppumiseen pandemian aikana. Ärtymystä aiheuttivat varsinkin rokotepassin käyttöön otto kuin maskien käyttäminen jumalanpalveluksissa ja ehtoollisen jakaminen kertakäyttölusikoilla. Toisaalta 17 vastauksessa kritisoitiin palaamista yhteiseen lusikkaan ehtoollisen jaossa pandemian jälkeen.

31:ssä vastauksessa kerrotaan jumalanpalvelusten ja toiminnan vähentyneen seurakuntien yhdistymisen seurauksena. Hallinnonuudistuksen nähdään tuoneen epätasa-arvoa alueiden välille.

Myös risuissa todettiin suurseurakuntien reuna-alueiden jääminen lapsipuolen asemaan. Monin paikoin kannettiin huolta työntekijöiden uupumisesta ja toivottiin, että henkilöstöstä pidettäisiin parempaa huolta.

Ruusuissa kiiteltiin erityisesti seurakuntien nuorisotyötä, mutta sen tavoittavuus reuna-alueilla koettiin huonoksi. Myös työikäisille aikuisille toivottiin seurakunnissa selvästi lisää toimintaa ja palvelukset ja toimintapiirit sellaisiin aikoihin, että hekin pääsevät mukaan.

31:ssä vastauksessa mainittiin korkea kirkollisvero, joka on selkeästi suurempi kuin evankelis-luterilaisessa kirkossa. Monessa vastauksessa pohdittiin sitä, kannattaako veroa maksaa, jos käyttää kirkon palveluita vain satunnaisesti.

Viestintään toivottiin lisää avoimuutta mm. siitä, miten seurakunnat käyttävät verotuloja.

Kristuksen kirkko elämän kulmakivenä

Vaikka valtaosalla vastaajista oli myös kritisoitavaa, niin suuri osa – 248 vastaajaa eli yli 26 % vastaajista – ilmoitti, ettei ole pohtinut kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä tai kirkosta eroamista. Suurin osa heistä kertoi, että päätös on tietoinen ja että taustavaikuttimena on suvun perintö tai se, että on aina ollut kirkon jäsen. Joukossa oli myös aikuisena kirkkoon liittyneitä, jotka kokivat vihdoin olevansa oikeassa paikassa.

Kysymykseen, mikä on saanut ihmiset pysymään kirkossa, lähes kolmasosa eli 257 vastaajaa mainitsi sen, että ortodoksinen kirkko on Kristuksen kirkko, jossa usko ja identiteetti ovat syitä kirkon jäsenenä pysymiseen. 164:ssä vastauksessa mainittiin suvun perinteet sekä esi-äitien ja -isien kirkko. Jumalanpalvelukset mainittiin syyksi 61:ssä vastauksessa.

Eniten yksilöityjä ruusuja saivat vastaajilta oman seurakunnan työntekijät. Myös jumalanpalveluksista tehdyt verkkolähetykset ja Ylen radioinnit koettiin pääosin tärkeinä ja tarpeellisina.

Pappeja toivottiin viitoissaan kaduille ja julkisuuteen – kirkkoon yleisesti kaivattiiin ylipäätään lisää rentoa ja hyväksyvää ilmapiiriä.

 

Teksti: Kaarina Lyhykäinen ja Maria Hattunen. Teksti julkaistu ensimmäisen kerran Aamun Koitossa. 

 

Korjaus 29.3.2023: Ingressiä korjattiin vastaamaan paremmin kyselyn tuloksia. 

Kategoriat Ajankohtaista Uutiset