Järvenpään ortodoksisen kirkon temppelijuhlaan saapui yli sata vierasta

Järvenpään kirkon praasniekassa on tiivistä. Osallistujia on saapunut yli sata, joista monet ovat matkanneet kauempaakin. Viikonpäivällä lienee osuutta asiaan, sillä tänä vuonna temppelijuhla, Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin muistopäivä, sattuu lauantaiksi.

Juhlaliturgiaan luo erityisen tunnelman valaistus, joka syntyy, kun ulkona on harmaa kesäpäivä mutta sisällä palavat tuohukset ja loistaa kattokruunu. Maljakoissa on puutarhojen ja kedon kukkia, kuten heinäkuussa pitääkin: malvaa, ukonhattua ja koiranputkea.

Ennen liturgiaa on jo toimitettu vedenpyhitys kirkon ulkotasanteella. On rukoiltu, että pyhitetty vesi tuottaisi sielun ja ruumiin parannuksen ja auttaisi torjumaan kaikki vihollisen voimat.

Pappi kannustaa turvautumaan Jumalansynnyttäjän esirukouksiin

Evankeliumitekstissä Luukkaan mukaan kerrotaan Martasta ja Mariasta, Lasaruksen sisarista. Opetuspuheessaan isä Mikael Sundkvist kertoo, että evankeliumin kohtaa luetaan aina Jumalansynnyttäjän juhlina. Martta hätäili ja järjesti asioita mutta Maria kuunteli Jeesuksen puhetta.

Maria vertautuu juhlan kohteena olevaan Mariaan, Jumalansynnyttäjään, joka kuuli aivan erityisellä tavalla Kristuksen puhetta – eikä vain kuullut sanaa vaan synnytti iankaikkisen Jumalan Sanan, otti vastaan itse Jumalan.

Isä Mikael korostaa, että meillekin Jumala puhuu eri tavoin:

– Kun elämme Jumalan haluamalla tavalla, vastaanottamamme Jumalan Sana ei vahingoitu meissä. Turvautukaamme Jumalansynnyttäjän esirukouksiin, jotta voisimme ottaa vastaan Jumalan iankaikkisen Sanan.

Juhlaliturgiassa lauletaan monta kertaa Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin tropari. Siihen on olemassa sekä vanhat että uudet sanat. Tänään käytetään vanhoja hiljattain tuonilmaisiin siirtyneen kanttori Tatjana Wileniuksen muistoksi, sillä niistä Tatjana piti.

Lopuksi syödään ja kahvitellaan yhdessä

Kirkon ympäri kiertävän ristisaaton jälkeen päästään yhteiselle aterialle. Tarjolla on lohikeittoa maidolla sekä ilman, vegaanista kasvissosekeittoa, mansikkakakkua ja muita herkkuja.

Oma kirkko on monelle praasniekkavieraalle rakkaimpia paikkoja maailmassa, niin myös ruokapöytään istahtaneelle Astaterhikki Saloselle:

– Tämä on kuin linnunpesä. Kun astun ovesta sisälle, rauhoitun, vaikka mieli myllertäisi.

Rauhoittumaan tulee myös ukrainalainen Olena Kliuchka.

– Haluan kiittää Jumalansynnyttäjää siitä, että minulla on kaikki hyvin. Perhe on Suomessa.

Järvenpään praasniekkavieraista parikymmentä on lapsia ja nuoria. Monet ovat tulleet vanhempien mukana, mutta kymmenvuotias Anni Tuominen on lisäksi osallistunut juhlan valmisteluihin. Hän on leiponut yhteiseen kahvipöytään isoja vaaleita keksejä kuten joskus aiemminkin.

– Jännittää, tykkäävätkö ihmiset niistä, Anni tuumaa, mutta ei hätää: maukkaita ovat!

Teksti Hanna Lehto-Isokoski

Kuvat Kari Pekonen

 

Juhlan tropari, vanha versio:

Oi, harras puolustaja, / ylimmäisen Herran Äiti, / Sinä rukoilet kaikkien puolesta poikaasi Kristusta, meidän Jumalaamme, / ja autat pelastumaan kaikkia niitä, / jotka Sinun voimalliseen suojelukseesi turvautuvat. / Puolusta meitä kaikkia, oi Neitsyt, kuningatar ja valtiatar, / kun me hädässä ja murheissa ja taudeissa monien syntien raskauttamina / seisomme edessäsi ja rukoilemme Sinua liikutetuin sieluin ja särjetyin sydämin / puhtaimman kuvasi edessä kyyneleitä vuodattaen, / ja kun me järkähtämättä toivomme että Sinä päästät meidät kaikista murheistamme. / Anna hyvyyttäsi kaikille ja pelasta kaikki, oi Jumalansynnyttäjä Neitsyt, / sillä Sinä olet palvelijoittesi jumalallinen suojelus.