Jumalansynnyttäjän ilmestysikonissa arkkiengeli Gabriel tuo ilosanoman Neitsyt Marialle. Kuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta

25.3.2024

Suuri viikko alkaa suurella juhlalla. Ankara paastopäivä yhdistyy ilosanoman juhlaan.

25.3. vietämme Jumalansynnyttäjän ilmestyksen juhlaa ja muistamme, kuinka arkkienkeloi Gabriel ilmestyi ja kertoi Neitsyt Marialle, että hänestä tulee Herramme Jeesuksen Kristuksen äiti, Jumalansynnyttäjä. Yhdeksän kuukautta ennen joulua vietettävää suurta juhlaa kutsutaan myös ilosanoman juhlaksi. Lue lisää päivän merkityksestä Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla, missä pastori Mikko Sidoroff muistuttaa juhlan kertovan ilosta ja nöyryydestä sekä kyvystämme riemuita ilosanoman kuullessamme. 

Tänä vuonna suuri juhla osuu suuren viikon alkuun, suureen maanantaihin.  Tämän päivän evankeliumissa kerrotaan, kuinka Jeesus pian Jerusalemiin tulonsa jälkeen kirosi viikunapuun. Sanan voimasta puu kuivettui ja kuoli välittömästi. Tämä viikunapuu symboloi paratiisin hyvän ja pahan tiedon puuta, joka johdatti ihmiskunnan syntiin ja lankeemukseen. Kristuksen voitollisen ristinpuun rinnalla tuo synninpuu kuihtuu ja menettää voimansa.

Suurena maanantaina muistellaan myös autuasta Joosefia, jonka hänen veljensä heittivät alas kaivoon ja myivät orjaksi, mutta joka Egyptissä kohosi kuninkaalliseen arvoon ja kirkkauteen. Nöyrästi kohtaloonsa alistunut, vaieten kärsinyt ja kunniaan korotettu Joosef näyttäytyy meille vahvana ennuskuvana Kristuksen tulevasta lunastustyöstä.

Tarkista päivän jumalanpalvelukset seurakuntamme sivuilla jumlanpalveluskalenterista.

Lämpimästi tervetuloa kirkkoon yhteisiin jumalanpalveluksiin! Hyvää ilosanoman juhlaa!

Jumalansynnyttäjän ilmestyksestä, ilosanomanx juhlasta kertova ikoni Klaukkalan kirkossa pyhässä portissa. Juhlan tapahtumat kuvataan usein juuri alttariin johdattavassa pyhässä portissa, sillä juhlan tapahtumat avaavat Kristukselle tien tähän maailmaan ja meille Hänen kauttaan tien pelastukseen. Juuri tätä tietä kuljemme suurella viikolla kohti Kristuksen ylösnousemusta.

 Teksti ja kuva: Vlada Wahlstén