Päivän sana 
Päivän pyhät 
Uspenskin ikonostaasin konservointityöt aloitettiin vuonna 2018. Kuva: Mirva Brola
Uspenskin katedraalin ikonostaasin ikoneista on tällä hetkellä konservoitu alle puolet. Kunnostusta odottaa ikonostaasin 22 ikonista yhä 12 ikonia. Ikonien konservoinnista on tähän saakka vastannut Valamon konservointilaitos.
”Pari viikkoa sitten meiltä lähti toistaiseksi viimeinen, neljän ikonin lähetys Uspenskiin. Jatkosta ei ole tietoa, sillä näillä näkymin Valamon konservointilaitos lakkautetaan”, Valamon konservointilaitoksen johtava konservaattori Antti Narmala kertoo.
Valamon luostari päätti lakkauttaa konservointilaitoksen, koska luostarilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ylläpitää sen toimintaa.
Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 9. huhtikuuta, että Valamon konservointilaitokselle ei myönnetä avustusta 1.1.2020 lukien, vaan se kohdennetaan konservointiin ja konservointitarpeen selvittämiseen seurakunnissa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salmisen mukaan Uspenskin ikonostaasin ikonien konservointi jatkuu suunnitelmallisesti.
”Käytännön järjestelyiden osalta odotamme toistaiseksi kirkolliskokouksen linjauksia. Ikoneita on nyt konservoitu niin sanotusti etupainoitteisesti. Ensi vuonna ei ole tarvetta, mutta ikonien konservointia jatketaan vuonna 2021”, Salminen sanoo.
Konservointilaitos on toiminut Valamon luostarin alueella vuodesta 1984, mutta luostarin alaisuuteen se on siirtynyt 2011. Kirkollishallitus on tukenut sen toimintaa kirkolliskokouksen myöntämällä määrärahalla.
Jatkossa kirkolliskokous päättää seurakunnille myönnettävistä konservointiavustusten määrärahasta ja kirkollishallitus linjaa niiden myöntämisperusteet.
Valamon konservointilaitoksen kohtalo sinetöidään marraskuussa, jos tuolloin Valamossa kokoontuva kirkolliskokous vahvistaa kirkollishallituksen päätöksen.
Ikonien konservointi aloitettiin pyhää porttia lähinnä olevista ikoneista.
Kirkkotaiteen tulevaisuus huolettaa
Tähän saakka Uspenskin ikonostaasin konservointitöitä on toteutettu yhdessä Museoviraston kanssa, ja Narmala on toiminut Museoviraston nimittämänä valvojana. Uspenskin katedraalissa ikonostaasin ikonien konservointi aloitettiin keskeltä, eli pyhän portin molemmilta puolilta. Ensimmäisinä kunnostettiin Kristuksen, Jumalanäidin ja arkkienkelien ikonit.
Narmala on hyvin huolissaan siitä, mikä on ylipäätään kunnostusta vaativien ikonien, kirkkotekstiilien ja sakraaliesineiden tulevaisuus, jos vastuu konservoinnista siirtyy seurakunnille.
”Ongelmana on ensinnäkin jo se, että konservaattori ei ole lain suojaama ammattinimike, vaan periaatteessa kuka tahansa voi kutsua itseään konservaattoriksi. On ollut tapauksia, että arvokas ikoni on annettu konservoitavaksi ammattitaidottomalle henkilölle, jolloin on syntynyt peruuttamatonta vahinkoa. Pelkään, että tällaisia tapauksia tulee yhä vain lisää, kun ikonien ja kirkollisesineiden konservointitöillä ei enää ole valtakunnallista, ammattitaitoista valvontaa. En jaksa uskoa, että jokaisesta seurakunnasta löytyy sellaista asiantuntemusta, jotta siellä voitaisiin arvioida kilpailutukseen osallistuneiden todellista ammattitaitoa saati sitä, millaisia toimenpiteitä esimerkiksi tietty ikoni vaatii”, Narmala pohtii.
Nykyään korostetaan paljon ”kirkon ydintoimintoihin keskittymistä”.
”Missä niitä ydintoimintoja aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa, jos nyt lakkautetaan pyhäkköjä eikä huolehdita ikoneiden, kirkkotekstiilien tai sakraaliesineiden kunnostamisesta? Pidetäänkö tulevaisuuden jumalanpalveluksia torilla vai luonnossa”, Narmala heittää.
Työ vaatii huippuammattilaisia
Uspenskin yhden kookkaan ikonin restaurointi maksaa keskimäärin noin 2 000 euroa. Uspenskin ystävät ry. järjesti varainkeruukampanjan ikonostaasin hyväksi. Kampanja päättyi syyskuun alussa keräysluvan päättymisen myötä, ja täsmällistä varainkeruun tuottamaa summaa selvitetään parhaillaan. Nyt keräystili on suljettu, ja varainkeräyslippaat poistettu kirkosta.
Ikonostaasin kunnostuksessa suurimmat kustannukset aiheutuvat yleensä kultauksesta. Uspenskin ikonostaasin vaativista kultausten konservointi- ja restaurointitöistä vastaa Kultaus- ja kehysliike Virtanen.
”Kultaaminen on huippuammattilaisen työtä, ja se vaatii paljon aikaa. Kultaustekniikat ovat hyvin kerroksellisia, ja pelkästään jo eri kerrosten kuivumiseen menee aikaa. Valamon konservointilaitos on tehnyt ikonostaasin ikonien konservointia edullisesti, jos kohta kuljetuskustannukset ovat lisänneet kuluja. Ikonien konservointia jatkava yrittäjä olisi siis hyvä löytää pääkaupunkiseudulta. Kuljetus ei ole pelkästään rahakysymys, vaan ikoni saattaa vahingoittua pitkän kuljetuksen aikana”, Narmala sanoo.
Helsingin ortodoksinen seurakunta käynnisti Uspenskin ikonostaasin konservointi- ja restaurointityöt vuoden 2018 alussa. Hankkeen kustannusarvio on vähintään puoli miljoonaa euroa.
Uspenskin katedraali on Helsingin seurakunnan ja koko Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkko, ja siellä vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää.
Vuonna 1868 Pietarissa suunniteltu ikonostaasi on taidemaalari Pavel Šiltsovin maalaama, ja se on suojeltu vuonna 1985. Konservoinnin rahoitus tulee seurakunnalta, ortodoksisen kirkon keskushallinnolta sekä varainkeruulla.
