Kuva: Anne Kärkkäinen

3.3.2023

Suuri paasto on katumuksen, mielenmuutoksen ja hengellisen siivouksen sekä parannuksenteon aikaa. Pääsiäiseen johdattavaan paastoon kuuluu erottumattomana osana synnintunnustuksella käyminen. Juuri tästä teemasta lähti myös paastoluentosarja Uspenskin katedraalissa ortodoksisuuden sunnuntaina 26.2.2023. Isä Kimmo Kallinen puhui katumuksen sakramentista Pyhän Johannes Kronstadtilaisen opetuksien valossa. Isä Kimmo kirjoitti paastoalustuksestaan lyhennelmän evääksi kaikille suureen paastoon.

 

”Katumus on Jumalan lahja”

Pyhän Johannes Kronstadtilaisen ikoni Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Tapiolassa. Kuva: Joel Eklöv

”Mitä katumus on? Se on Jumalan lahja. Katumus on luja ja järkkymätön aikomus jättää entinen synnillinen elämä ja tehdä parannus, uudistua ja alkaa rakastaa Herraa koko sielusta. Katumus on myös luja luottamus siihen, että laupias Herra antaa anteeksi kaikki rikkomuksemme. 

Veljet ja sisaret, kadutteko te? Haluatteko tehdä parannuksen elämässänne? Tunnetteko syntinne? Oletteko olleet laiskoja rukoilemaan? Oletteko juopotelleet, tehneet aviorikoksen, oletteko pettäneet, rikkoneet valan tai pilkanneet Jumalaa? Oletteko kadehtineet, juonitelleet, vihoitelleet, puhuneet ilkeyksiä tai varastaneet? Niin, veljet ja sisaret, meillä on paljon syntejä, kaikkia ei voi millään luetella. Katukaa, katukaa, mitä olette syntiä tehneet!”

Isä Johanneksen päiväkirjoista löytyy kuuluisa ohje katumuksen sakramenttiin valmistautumiseksi. Siinä hän hyvin käytännöllisellä tavalla auttaa katuvaa valmistautumaan sakramenttiin. Isä Johannes kehottaa pohtimaan erityisesti kolmea elämän ulottuvuutta:

1. Millainen on suhteesi Jumalaan

2. Millainen on suhteesi toisiin ihmisiin

3. Millainen on suhteesi omaan itseesi

Näiden lisäksi isä Johannes antaa vielä erikseen valmistautumisohjeita parisuhteessa ja perhe-elämässä eläville. 

Kaikissa näissä kohdissa isä Johannes on koonnut pitkän listan kysymyksiä pohdittaviksi ennen katumukseen osallistumista. Kysymykset ovat hyvin käytännöllisiä. Niistä näkyy isä Johanneksen pitkä kokemus tuhansien ja tuhansien ihmisten katumuksen vastaanottajana ja rippi-isänä.

Tietääkseni tätä valmistautumistekstiä kaikkine kysymyksineen ei ole julkaistu suomeksi. Otan esiin kahdeksan isä Johanneksen tärkeänä pitämää ohjetta katumuksen sakramenttiin valmistautuvalle ja osallistuvalle. 

Isä Johanneksen mukaan sakramenttiin valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin itse sakramenttiin osallistuminen. Katuvan tulee valmiiksi jo etukäteen ajatella, millaisia vääriä tekoja tai ajatuksia hän on tehnyt ja ajatellut, mihin kaikkiin synteihin hän on langennut. Synti on kaikkea sitä, mikä erottaa meitä Jumalasta ja toisista ihmisistä. Ylpeys, kateus, pahan puhuminen, nautintojen jano ja hillitön elämä. Lista on pitkä, eikä ole tarkoituksenmukaista luetella erikseen kaikkia synnintekoja tai sieluntiloja. Esimerkiksi peilaamalla omaa elämää kymmeneen käskyyn voi valmistautua katumuksen sakramenttiin.

Katumus lähtee siis itsetutkistelusta ja oman elämän läpikäymisestä, omien syntien, tahtoen tai tahtomattakin tehtyjen väärien valintojen muistamisesta. Kaikki sellainen mieleen tuleva paha, jota ei ole aiemmin kaduttu eikä annettu anteeksi, on tuotava esiin Kristuksen evankeliumin ja ristin edessä.

Kahdeksan askelta

1. Tunnusta Jumalalle rehellisesti

Tunnusta kaikki rehellisesti. Katumuksessa me tunnustamme syntimme Jumalalle, joka jo tietää kaiken. Hän kuitenkin tahtoo, että huomaamme ja tulemme itsekin ymmärtämään omat pahat sanat, tekomme ja ajatuksemme.

Katumus tapahtuu siis Jumalalle. Hengellinen isä, rippi-isä on mukana tilanteessa, mutta hän ei ole tuomari. Hän on ihminen kuten katuvakin, ja hän tuntee ihmisluonnon heikkoudet. Ei tarvitse siis hävetä sanoa ääneen syntejään rippi-isän kuullen. Pikemminkin kokenut rippi-isä osaa tunnistaa aidon katumuksen ja arvostaa sitä. Jos katuva häpeää puhua synneistään rippi-isän kuullen, kuinka hän sitten uskaltaa kohdata Jumalan, hänen enkelinsä ja pyhien joukot iankaikkisessa elämässä.

2. Tunnusta kaikki synnit

Isä Johannes kehottaa tunnustamaan jokaisen synnin erikseen ja kokonaan. Ei riitä, että toteamme: ”minä olen syntinen, kaikkia syntejä tehnyt”. Jokainen synti on sairaus, johon katumus on lääke.

3. Älä puhu toisista ihmisistä

Isä Johannes varoittaa puhumasta toisten ihmisten synneistä tai arvostelemasta toisia ihmisiä. Sellainen ei ilmaise katumusta millään tavalla. Pikemminkin se johtaa uuteen syntiin, lähimmäisen tuomitsemiseen. Vältä siis puhumasta toisista ihmisistä muutoin kuin omien syntiesi yhteydessä.

4. Älä puolustele itseäsi

Älä vetoa toisiin ihmisiin, yleisiin tapoihin, omiin heikkouksiin, olosuhteisiin tai mihinkään muuhunkaan sellaiseen. Älä vähättele tekojasi, äläkä varsinkaan naureskele niille.

5. Osallistu katumukseen säännöllisesti ja usein

Katumukseen tulee osallistua mahdollisimman usein ja säännöllisesti. Näin katumuksen mielialasta tulee tapa ajatella ja toimia. Katuva alkaa kiinnittää entistä enemmän huomiota arkisiin tilanteisiin ja omaan toimintaansa niissä. Mielenmuutoksen myötä kadutut synnit ovat opiksi vastaisuudessa.

6. Älä puhu hyveistäsi tai synneistä, joita et ole tehnyt

Älä ole farisealainen. On turha vedota niihin synteihin, joita ei ole tehnyt. Myöskään hyvien tekojen luetteleminen ei kuulu katumuksen sakramenttiin. Pidä mielessä Kristuksen opetus fariseuksesta ja publikaanista.

7. Kadu! Tunne surua ja syyllisyyttä vääristä valinnoistasi

Katumus edellyttää aitoa katumuksen henkeä, se ei ole vain pelkkä älyllinen keskustelu tai moraalinen pohdiskelu. Synti on tunnustettava synniksi, vasta silloin voi katuvassa syntyä halu aitoon parannukseen.  

8. Tunnusta uskossa Kristukseen

Vain uskossa ja toivossa Kristukseen voimme saada anteeksiannon. 

Pappi antaa synninpäästön synnintunnustuksen päätteeksi. Kuvituskuva: Helsingin ortodoksinen seurakunta

+++

Se, joka on tottunut tekemään tiliä elämästään katumuksessa tässä elämässä, ei pelkää antaa vastausta Kristuksen kauhean tuomioistuimen edessä. Tämän vuoksi täällä (maan päällä) on perustettu lievä katumuksen tuomioistuin, jotta me, puhdistettuina ja parannettuina katumuksen kautta täällä alhaalla, voisimme häpeämättä vastata Kristuksen kauhean tuomioistuimen edessä. Tämä on ensimmäinen syy vilpittömään katumukseen. Mitä kauemmin olemme katumatta, sitä pahempaa se meille on, sitä enemmän me kietoudumme synnin siteisiin, ja sen vuoksi tilinteko omasta elämästämme on entistäkin vaikeampaa. 

Toinen motiivi on levollisuus: mitä vilpittömämpi tunnustuksemme on ollut, sitä levollisempi sielumme on sen jälkeen. Synnit ovat salaisia käärmeitä, jotka jäytävät ihmisen sisintä ja koko olemusta; ne eivät anna hänen levätä, vaan jatkuvasti purevat hänen sydäntään. Synnit ovat teräviä piikkejä, jotka jatkuvasti pistävät sielua. Synnit ovat hengellistä pimeyttä. Niiden, jotka katuvat, on tuotava esiin myös parannuksen hedelmiä.

Koska me teemme syntiä kaikilla sielumme voimilla, katumuksenkin täytyy tulla koko sielustamme. Katumus vain sanoin, ilman parannuksen aikomusta ja ilman synnintuntoa, on tekopyhyyttä. Pitäisikö tietoisuus synneistä hämärtää, pikemminkin se on puhdistettava. Pitäisikö tunne tukahduttaa ja pimentää, pikemminkin se täytyy herättää. Pitäisikö tahdosta tulla veltto ja liian heikko parannukseen, pikemminkin se on pakotettava siihen. Katumuksen on oltava vilpitön, syvä ja täydellinen.

+++

(Kursivoidut tekstit ovat isä Johanneksen päiväkirjasta Elämäni Kristuksessa. Osa on otettu Lintulan luostarin julkaisemasta kirjasta Pyhä Johannes Kronstadtilainen, elämä, otteita päiväkirjasta, (Lintulan luostari 2000) ja osa käännetty vapaasti netistä löytyvistä englanninkielisistä lähteistä.)

Isä Kimmo Kallinen

 

Synnintunnustukselle – varaa aika tai tule kirkkoon

Ajan synnintunnustukselle voit varata suoraan ottamalla yhteyttä esimerkiksi alueesi pappiin tai ottamalla yhteyttä seurakuntamme päivystävään pappiin.

Asiasta voi keskustella papin kanssa myös jumalanpalveluksen päätteeksi. Katso jumalanpalveluksien aikataulut: jumalanpalveluskalenteri

Joissakin seurakuntamme pyhäköissä on myös erikseen varattuja aikoja, jolloin pappi päivystää pyhäkössä ja ottaa vastaan synnintunnustukselle. Näin on esimerkiksi Myllypuron kappelissa. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelissa on lisäksi käytössä myös sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jossa voit varata ajan synnintunnustukselle myös suoraan Facebook-sivun kautta. Katso: www.facebook.com/myllypuronkappeli

 


Jokaisena paastosunnuntaina pidettävän paastoluennon keskeisimmästä sanomasta julkaistaan myös seurakunnan sivuilla lyhennelmä.

Ehtoopalvelus kunakin paastosunnuntaina alkaa klo 17 ja alustus noin klo 17.40. Alustukset pidetään kirkkosalissa.

Poikkeuksena on pyhän Maria Egyptiläisen sunnuntai (6. paastosunnuntai), jolloin ehtoopalveluksen jälkeen Uspenskin katedraalikuoro pitää paastohenkisen konsertin. Konsertin yhteydessä Haminan piispa Sergei pitää opetuspuheen.

Alustusten tarkoitus on antaa eväitä paastokilvoitukseen ja vapauttaa ajatuksemme oman paastomme seuraamisesta koko kirkon yhteiseen paastokilvoitukseen.

Lämpimästi tervetuloa palveluksiin ja kuuntelemaan alustuksia! Katso paastoluentosarjan ohjelma tästä.