Pyhä apostoli ja evankelista Markus kuvattuna Pappilatalon Kotikirkon pyhässä portissa.

25.4.2022

Kirkkomme muistaa pyhää apostoli ja evankelista Markusta vuosittain 25.4.

Koko maailman tuntema pyhän evankeliumin kirjoittaja Markus kuului Herran seitsemänkymmenen apostolin joukkoon.

Markuksen evankeliumista löytyy viittaus häneen itseensä kohdassa, jossa kerrotaan nuorukaisesta, joka lähti seuraamaan Kristusta Getsemanen puutarhassa Juudaksen kavallettua Jeesuksen.  Kun sotilaat ottivat Markusta kiinni, hän riistäytyi irti ja pakeni paikalta alastomana jättäen vaatteen jälkeensä (Mark. 14:51–52).

Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen Markuksen kotitalosta tuli paikka, jossa kristityt kokoontuivat, ja eräät apostolit pitivät sitä tukikohtanaan (Ap. t. 12:12). Apostoli Pietari vieraili usein heidän talossaan. Hän piti nuoresta Markuksesta kuin omasta pojastaan ja opetti tälle uskonasioita. Apostoli Pietari muun muassa kutsuu kirjeessään apostoli Markusta pojakseen (1. Piet. 5:13).

Markus kulki lähetysmatkoilla pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Barnabaksen seurassa. Egyptissä Markus perusti kristillisen seurakunnan ja useita seurakuntia, mistä syystä häntä kunnioitetaan Egyptin kirkon perustajana.

Apostoli Markus myös perusti Aleksandriaan kristillisen koulun. Siitä tuli tulevina vuosisatoina kuuluisa, sillä se kasvatti joukon tunnettuja kirkkoisiä ja opettajia, kuten Klemens Aleksandrialaisen, Dionysios Aleksandrialaisen (5.10.) sekä Gregorios Ihmeidentekijän (5.11.).

Markus teki lähetystyötä myös Afrikan mantereen sisäosissa. Markus perusti Mendessioniin kirkon sekä vihki sen palvelukseen papistoa.

Apostoli Markus kärsi marttyyrikuoleman pääsiäisen aikaan, mahdollisesti 4. huhtikuuta joko vuonna 63 tai 75. Tuolloin pääsiäinen sattui samaan ajankohtaan kuin aleksandrialaisten pakanoiden viettämän Serapis-jumalan juhlamenot. Pääsiäisyön liturgiaa toimittamassa ollut Markus otettiin kiinni. Vankilassa Vapahtaja ilmestyi Markukselle ja vahvisti apostoliaan, jotta tämä kestäisi edessä olevat kärsimykset. Pyhä Markus antoi henkensä, kun häntä oltiin viemässä oikeuden eteen. Kuollessaan hän sanoi: ”Sinun käsiisi Herra, minä annan sieluni.”

Ikonografiassa evankelista Markus kuvataan toisinaan leijonana. Leijona edustaa Kristuksen kuninkaallista voimaa (Ilm. 5:5). Symboliikka on peräisin apostoli Johanneksen (Ilm. 4:7) sekä profeetta Hesekielin (Hes. 1:10) näkemistä ilmestyksistä.


Vuoden jokaisena päivänä kirkossa muistellaan jotain pyhää tapahtumaa tai yhtä tai useampaa pyhää ihmistä. Kertomukset näistä tapahtumista sekä pyhien ihmisten lyhyet elämäkerrat on koottu Synaksarion-tekstikokoelmaan.

Pyhien ihmisten elämäkertojen tarkoituksena on tarjota hengellisiä esikuvia kunkin ihmisen oman rukous- ja kilvoituselämän tueksi ja vahvistukseksi. Tekstit eivät ole tarkkoja historiallisia dokumentteja vaan ensisijaisesti hengellistä kirjallisuutta.

Suomen kielelle elämänkerroista on toistaiseksi käännetty kirkkovuoden ensimmäiset kymmenen kuukautta, syyskuun alusta kesäkuun loppuun saakka. Tekstit on julkaistu myös kymmenosaisena Synaksarion-kirjasarjana.

Jokainen ortodoksi on saanut nimensä jonkin pyhän ihmisen nimen mukaan. Ortodoksista nimipäivää vietetäänkin tuon pyhän ihmisen juhlapäivänä. Nimikkopyhää kutsutaan myös taivaalliseksi esirukoilijaksi tai suojeluspyhäksi.

Lue lisää:

Päivän pyhät

Kategoriat Uutiset