Rovasti Kalevi Kasala antamassa siunauksen kevään ylioppilas Janika Turuselle. Kuva: Joel Eklöv. Teksti: Kalevi Kasala

1.6.2024

Helsingin ortodoksinen seurakunta on muistanut ortodoksista uskontoa lukiossa opiskelleita kevään ylioppilaita stipendein sekä järjestänyt ylioppilaille juhlan Helsingissä 28.5.2024. Rovasti Kalevi Kasala toimitti juhlan kiitosrukouspalveluksen ja piti ylioppilaille puheen: 


Rakkaat nuoret!

Sanon ”Rakkaat nuoret”, sillä te olette rakkaita. Te olette rakkaita vanhemmillenne, huoltajillenne, sisaruksillenne, ystävillenne ja opettajillenne. Te olette rakkaita Jumalalle.

Te olette kulkeneet pitkän tien. Ensin lapsuus, ja sen jälkeen se ihan ensimmäinen koulupäivä. Varmasti tuo päivä jännitti. Uskon, että se jännitti ja jännittää useimpia meistä. Alakoulu sujui varmasti useimmilta melko helposti, tärkeitä perustaitoja oppien. Yläkoulussa tuli jo vähän enemmän haasteita, lukiosta puhumattakaan. Kaiken tuon te olette selvittäneet. Samalla, kuin varkain, kuin salaa, te olette kasvaneet lapsista nuoriksi. Olette kokeneet monia asioita ja kasvaneet ulos lapsenkengistänne.

Tänään te istutte täällä seurakuntasalilla juhlimassa arvokasta saavutustanne. Ylioppilaskirjoitukset on kirjoitettu, tulokset on saatu ja pian saatte painaa päähänne valkoisen päähineen.

Jo pitkään olette joutuneet pohtimaan tulevaa. Mitä aineita lukiossa valitsen, mitä kirjoitan YO-kokeissa? Mitä tämän etapin jälkeen, minne opiskelemaan? Entä jos menisi suoraan ensin töihin? Tai pitäisi muuten vain välivuoden, jos se on mahdollista. Tie on auki moneen suuntaan.

Jokaisella on oma tie tähän asti kuljettu ja uutta tietä kuljettavana. Lapsuuden kavereista osa on jäänyt taakse, osa on kulkenut mukana tähän asti. Uusia kavereita on tullut, ja jotkin ystävyyssuhteet ovat syventyneet hyvinkin tiiviiksi. Suurin osa teistä on käynyt kripan eli kristinoppikoulun tai -leirin. Siellä syntyneet ystävyyssuhteet ovat omalta osaltaan sitomassa teitä oman ortodoksisen kirkkonne piiriin. Kun katsot ympärillesi, näet kasvoja, jotka ovat tuttuja toivottavasti myös kirkon jumalanpalveluksista, tai Quutikselta tai muista seurakunnan ja ONLn  nuortentapahtumista ja ehkä myös Nuorten Piiristä, NuPista.

Äsken nostimme maljan. Tuo malja oli teidän maljanne. Se nostettiin teidän ja teidän saavutuksenne kunniaksi. Tänään on teidän juhlanne. On myös toinen malja, malja, joka on vielä tärkeämpi. Malja, joka on vielä pyhempi. Tuo malja on ehtoollismalja. Liturgiajumalanpalveluksessa pappi kohottaa maljan ja diskoksen, ehtoollisastiat, joissa on Kristuksen pyhä Ruumis ja Veri. Samalla hän lausuu: ”Pyhät pyhille”. Tuossa kohdassa tarkoitetaan sitä, että jokainen meistä on kutsuttu pyhyyteen, kutsuttu kasvamaan pyhäksi. Toivon ja kannustan teitä kaikkia tulemaan yhä uudelleen tuon maljan ääreen, ehtoollismaljan ääreen. Kun tuo malja kohotetaan, se on kutsu taivaan valtakuntaan. Ja tuo kutsu on tarkoitettu kaikille, YO-todistuksen arvosanoista riippumatta.

Tästä eteenpäin, kun kohotat maljan missä tahansa yhteydessä, toivon, että muistat tämän puheen. Kaikki muut maljat ovat myös tärkeitä, mutta muista aina, että maallinen juhla juhlamaljoineen on vain heijastusta siitä tärkeimmästä juhlasta, johon olemme matkalla, Taivaan Valtakunnan juhlasta. Niin kuin pyhä Ambrosius Milanolainen toteaa eräässä rukouksessaan: ”Siellä juhlavierasten riemuääni on lakkaamaton ja Jumalan kasvot näkevien ihastus on loppumaton”.

Onnittelen teitä kaikkia, rakkaat uudet ylioppilaat! Samalla onnittelen huoltajianne ja kaikkia läheisiänne, jotka ovat tukeneet teitä tässä projektissa. Tässäkin projektissa.

Olkoon tämä ylioppilaspäivä teille iloinen ja ihana!

Vielä kerran: Monia armorikkaita vuosia!

Isä Kalevi Kasala

Helsingin ortodoksisen seurakunnan Läntisen alueen pappi

Kategoriat Ajankohtaista Uutiset