Kuva: Max Angel

11.1.2021

Jumalanpalvelukset on toimitettu Helsingin hiippakunnassa arkkipiispa Leon päätöksellä ilman kirkkokansaa 24.11. lähtien. Keskusteltuaan hiippakunnan koronatiimin kanssa arkkipiispa Leo on päättänyt jatkaa voimassa olevia rajoituksia tammikuun loppuun saakka.

Päätös perustuu Etelä-Suomen ja Varsinais-Suomen aluehallintovirastojen tuoreisiin päätöksiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki 5.1. päätökseen, jonka mukaan kaikki yli 10 kymmenen hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisä- ja ulkotiloissa on kielletty Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla 31.1. saakka. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella kokoontumisrajoitukseksi on määritelty 31.1. saakka 20 henkilöä.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt 7.1. vastaavien kokoontumisrajoitusten pitämisestä voimassa Varsinais-Suomen alueella 10.2. saakka.

Vaikka molempien aluehallintovirastojen päätökset sallivat enintään kymmenen hengen (Etelä-Karjalassa 20) kokoontumiset, niin jumalanpalvelusten toimittaminen ilman kirkkokansaa on perusteltua. Osan vuodenvaihteen tartunnoista pelätään jääneen toteamatta. Lisäksi huolta herättää viruksen uusi, entistä tarttuvampi muoto. Etelä-Suomen aluehallintovirasto suositteleekin painokkaasti ”välttämään kaikkia fyysisiä kokoontumisia, joita ei ole pakko järjestää”. 

Lisäksi on huomioitava, että jumalanpalvelusta toimittavat ja kirkossa työtehtävän vuoksi paikalla olevat henkilöt lasketaan mukaan kymmenen hengen maksimimäärään. Käytännössä siis vain muutamalla rukoilijalla kerrallaan olisi mahdollisuus osallistua palvelukseen. 

Jumalanpalveluselämä jatkuu kuitenkin pyhäköissä, eikä rukoustuli sammu.

– Tässä tilanteessa meidän on hyvä muistaa Valamon luostarin igumeni Simforian, joka toimitti yksin luostarin kaikki palvelukset turvatakseen luostarin rukouksen jatkuvuuden ja sitä kautta sen elinvoiman. Myös seurakunnissa olennaisinta on rukouksen jatkuminen tämän vaikean ajan yli, toteaa hiippakunnan koronatiimin jäsen, rovasti Timo Tynkkynen.

Yhteisiin jumalanpalveluksiin ja ehtoolliseen osallistuminen on tärkeä osa ortodoksikristityn elämää, mutta henkilökohtaiseen kilvoitukseen kuuluu paljon muutakin. Kirkkoikävän voi nyt suunnata esimerkiksi oman rukouselämän vahvistamiseen, kirkkokalenteriin merkittyjen lukukappaleiden, Synaksarionin ja muun hengellisen kirjallisuuden lukemiseen tai lähimmäisten tukemiseen. Lisäksi seurakunnat tuottavat erilaisia verkkolähetyksiä, joiden kautta jokainen voi vahvistua siinä ymmärryksessä, että vaikka emme nyt kokoonnu yhteen, niin olemme silti edelleen yhtä ja kaipaamme toinen toisiamme.

On myös hyvä muistaa, että katumuksen sakramenttiin ja ehtoolliselle voi osallistua kaikissa seurakunnissa jumalanpalvelusten ulkopuolella, kun sopii asiasta papin kanssa etukäteen. 

Kirkollisia toimituksia (esimerkiksi kasteita ja avioliittoon vihkimisiä) on hiippakunnassa siirrettävä tuonnemmas, mikäli se on mahdollista. Välttämättömät toimitukset eli hautaukset toimitetaan kulloinkin voimassa olevilla maksimihenkilömäärillä. Tämä tarkoittaa tässä vaiheessa maksimissaan kymmentä henkilöä.

Hiippakunnan koronatiimi seuraa jatkuvasti epidemiatilanteen kehittymistä ja aluehallintovirastojen päätöksiä. Vielä ei ole tiedetä, missä vaiheessa voidaan tehdä helmikuuta koskevia päätöksiä. Tiimi jakaa kaikkien hiippakunnan jäsenten hartaan toiveen siitä, että suuri paasto päästään aloittamaan turvavälien ja kasvosuojainten turvin yhteisiin palveluksiin kokoontuen.

Kategoriat Ajankohtaista Uutiset