Kirkolliskokous alkaa Valamon luostarissa – seuraa ylintä päätösvaltaa kirkossamme käyttävän kirkolliskokouksen istuntoja suoratoistona

Suomen ortodoksisen kirkon ylintä päätösvaltaa käyttävä Kirkolliskokous kokoontuu Valamon luostarissa 27.–30.11.

Kokous alkaa tuttuun tapaan rukouspalveluksella Valamon luostarin pääkirkossa maanantaina 27.11. kello 12. Ensimmäinen täysistunto alkaa kello 13.

Kirkolliskokouksen täysistuntoja voi seurata suorina verkkolähetyksinä Suomen ortodoksisen kirkon YouTube -kanavalla:

 

Kyseessä on uuden toimikauden ensimmäisen kirkolliskokouksen, minkä vuoksi ensimmäisessä täysistunnossa vahvistetaan kirkolliskokousedustajien valiokuntajako sekä valitaan kirkollishallituksen kollegion asiantuntijajäsenet. Kokous valitsee kirkolle myös tilintarkastajat.

Istunnon aluksi kuullaan Hänen Kaikkipyhyytensä, ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen tervehdyssanat ja arkkipiispa Leon avauspuheenvuoro. Avausistunnossa käydään myös lähetekeskustelu kaikista asialistalla olevista asioista.

Istunnot jäävät katsottavaksi myöhemmin tallenteina ja ne tullaan myös tekstittämään.

Luostarin kulttuurikeskuksen salissa pidettäviin täysistuntoihin on vapaa pääsy ja yleisölle on varattu istumapaikkoja salin takaosaan. Valiokuntatyöskentely tapahtuu suljetuin ovin.

Kokouksen muiden täysistuntojen aikataulu riippuu valiokuntien työskentelystä. Päätös seuraavan täysistunnon ajankohdasta tehdään kunkin täysistunnon päätteeksi. Tämä tieto löytyy myös välittömästi istunnon jälkeen julkaistavan täysistuntouutisen lopusta.

 

Kirkolliskokousedustajat – seurakunnastamme kaikkiaan 12 keväällä vaaleilla valittua edustajaa

Kirkolliskokouksen itseoikeutettuja jäseniä ovat Suomen ortodoksisen kirkon toimessa olevat piispat, Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei. Lisäksi kirkolliskokouksen jäseniä ovat vaalilla valitut 18 maallikoiden, 11 papiston ja kolme kanttoreiden edustajaa.

Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta kirkolliskokouksen edustajia ovat neljä pappia, kanttori sekä seitsemän maallikkoa. Papistoa edustavat Vantaan alueen pappi Mikael Sundkvist, Uspenskin katedraalin ja Klaukkalan kirkon pappi Teo Merras, venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Heikki Huttunen ja Uspenskin katedraalin pappi Kimmo Kallinen. Kanttoreiden edustajaksi on valittu seurakuntamme venäjänkielisen seurakuntatyön kanttori Irina Tchervinskij-Matsi.

Maallikkojen edustajna seurakuntamme alueelta kirkolliskokoukseen osallistuvat seurakuntamme valtuuston puheenjohtaja Jefim Brodkin, valtuuston toinen varapuheenjohtaja Elina Palola, valtuutettu ja valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Ritva Bly, valtuutettu Ulla Saarinen, seurakuntamme neuvoston jäsen Ludmila Niemi, valtuutettu Anja Lindström sekä valtuutettu Kim Kilpinen. 

 

Kokouksella harvinaisen pitkä asialista – käsittelyssä myös ukrainalaisten pakolaisten parissa tehtävän työn organisointi ja resursointi

Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kerrotaan, että Vuoden 2023 kirkolliskokouksen asialista on poikkeuksellisen pitkä. Nyt toimikautensa aloittavat edustajat ovat olleet aktiivisia ja tehneet kokoukselle runsaasti aloitteita – yhteensä 17 kappaletta.

Neljä päivää kestävä kirkolliskokous tulee käsittelemään muun muassa kirkon lain uudistuksia, kirkon ukrainankielisen työn organisointia ja resurssointia, kirkon ympäristöohjeistuksen päivitystä, pääsiäisen ajankohtaan liittyvää kalenterikysymystä ja erinäisiä kirkon hallintoon liittyviä asioita.

Kirkon sivuilla nostetaan tämän vuoden kirkolliskokouksen keskeiseksi asiaksi kirkon lakia koskevat muutokset. ”Kokouksen pisimpään valmistelussa ollut asia on Suomen ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutoksia koskeva esitys, jonka työstäminen on kestänyt eri muodoissaan useita vuosia. Lakipaketin yhteydessä on hahmoteltu myös kirkkojärjestykseen tehtävät muutokset. Kirkkoa koskevan lainsäädännön uudistuksella pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan useita kirkon arjessa vastaan tulleita ongelmia – esimerkiksi helpottamaan kirkon oman kanonisen lain, yleisen hallintolain ja työlainsäädännön yhteensovittamista.

Monien säädösten siirtämisellä kirkkojärjestyksen puolelle pyritään varautumaan sekä mahdollisiin kriisitilanteisiin (esimerkiksi koronapandemian kaltaiseen aikaan) että uuden teknologian käyttöönottoon (esimerkiksi säädökset vaalimenettelystä). Esitys sisältää myös kirjauksen kolttasaamelaisten edustuksesta sekä kirkolliskokouksessa että Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan päätöksentekoelimissä.”

Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla ja Kirkolliskokous-osiosta voi tarkistaa nyt alkavan kirkolliskokouksen kokoonpanon sekä asialistan kokonaisuudessaan.