14.11.2018

Tämä artikkeli on julkaistu ensi kertaa 2018, mutta sen sisältö on taas ajankohtainen. Artikkelin teksti on pastori Teemu Toivosen kirjoittama.

Lisäksi paastoaihetta käsitellään Raamattupiirin uusimmalla videolla, joka julkaistaan keskiviikkona 18.11. 2020 kello 16:00 seurakunnan kasvatuksen YouTube-kanavalla: https://youtu.be/nKNokT0iXQ0. Raamattupiirissä tarkastellaan profeetta Jesajan kirjan 58. lukua, jossa puhutaan oikeanlaisesta paastosta. Alustajana toimii Petri Gyllström.

Joulupaaston kaari on toisen tyyppinen kuin suuren paaston. Se ei ala viikkojen valmistautumisella, vaan kerralla ilman mitään sen kummempia ilmoituksia jumalanpalvelusteksteissä.

Paasto ikään kuin syvenee matkallaan, mutta toisaalta jouluun valmistautuminen välähtää jumalanpalveluksissa silloin tällöin. Neitseen Marian temppeliinkäynnin juhlasta eteenpäin juhlavampien aamupalvelusten kanoniin lisätään joulukanonin ensimmäiset irmossi-veisut.

Samoin juhlittavien pyhien stikiira-veisuissa saatetaan kuulla lupaus tulevasta: ”Valmistu, Betlehem! Avaa porttisi, Eeden! Tietäjät, lähtekää matkaan katsomaan pelastusta, joka makaa kapaloituna seimessä.” (apostoli Andreaan päivän suuresta ehtoopalveluksesta 30. marraskuuta).

Jos suuren paaston painotus on katumuksessa, joulupaaston voi sanoa olevan kiihkeän odotuksen aikaa. Kristityn elämässä odotus tosin ei ole pikkujouluissa rellestämistä, niiden järjestämistä tai paniikinomaista ostosten tekoa, vaan syntymäluolan hiljaisuuteen valmistautumista.

Betlehemin eläinten suojassa ei tapahdu vain köyhän lapsen syntymä, vaan luomakunnan kosminen paluu yhteyteen Luojansa kanssa. Tätä ihmettelevät taivaan enkelit, kedon paimenet – ja me. Kuinka voisimme huomata tällaisen asian, jos valmistautumisemme menee panikoidessa tai juhliessa? Voi olla, että huomaamme syntyvän Jeesus-lapsen ehkä kalenterissa tai kaupan ikkunan jouluseimessä, mutta entä se kaikkea luomakuntaa koskettava pelastus, joka tapahtuu luolan hiljaisuudessa?

Joulupaasto huipentuu 20. joulukuuta vietettävään joulun esijuhlaan ja lopulta jouluaattoon, yhteen vuoden ankarimmista paastopäivistä, mikä näkyy myös päivän jumalanpalvelusjärjestyksessä. Juhlan vanha varsinainen juhlaliturgia, Basileios Suuren liturgia, toimitetaan jouluaaton ehtoopalvelukseen liitettynä, mikä ei nykykäytännössä vielä päätä paastoa. Vasta jouluaamun aamupalvelus ja Johannes Krysostomoksen liturgia päättävät paaston ja aloittavat juhlakauden, joka kestää aina teofanian, Kristuksen kasteen juhlan loppuun.

Joulupaaston aikana katumuksen mysteerioon on liki neljäkymmentä päivää aikaa. Kalenterien synkronointi oman rippi-isän kanssa ei siis liene aivan mahdotonta. Jotain suurta on tapahtumassa. Olenko valmis?

Pastori Teemu Toivonen

Artikkelia on muokattu 15.11.2020 klo 19:24 lisäämällä artikkelin julkaisuajankohta ja johdantoteksti.

Kategoriat Kirkkovuosi