Päivän sana 
Päivän pyhät 
Perimätiedon mukaan apostoli ja evankelista Luukas maalasi ensimmäisen Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin. Neitsyt Maria osoittaa ikonissa kohti Jeesusta Kristusta. Ikonin alla näkyy uusi Virosta Reomäen luostarista tilattu valkokultainen kirkkotekstiili, jossa on myös sinisiä kirjailuja. Teksti ja kuva: Vlada Wahlstén
Hämeenlinnan ortodoksisessa kirkossa vietettiin temppelijuhlaa Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlana 26. kesäkuuta.
Kirkkoon oli saapunut runsaasti väkeä arkipäivästä ja lomakaudesta huolimatta. Liturgian toimitti Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen yhdessä Lahden alueen pappi Jonas Bergenstadin ja Hämeenlinnan alueen pappi Aki Leskisen kanssa. Kuoroa johti Hämeenlinnan kanttori Minna Jokinen.
Kirkkoherra Markku Salminen opetuspuheessaan: ikoni kutsuu yhteen ja rukoukseen
Kirkkoherra Markku Salminen muistutti liturgiassa pitämässään opetuspuheessa, kuinka Jumalanäidin ikoni on historiansa aikana tuonut ja kutsunut ihmisiä yhteen ja osoittanut kohti Kristusta, joka on tie, totuus ja elämä.
”Ikoni on nimenomaan Jumalan armosta kutsunut Kirkon yhteyteen ja pelastukseen.”
Isä Markku piti erityisen tärkeänä sitä, mitä ikoni merkitsee meille tänä päivänä ja tässä ajassa.
”Sillä on väistämättä vaikutus siihen, miten me kohtelemme toinen toisiamme.”
Ortodoksisessa perinteessä ikoni nähdään ikkunana taivaaseen ja jokaisessa ihmisessä on Jumalan pyhä kuva.
Isä Markku nosti yhteisöllisyyden konkreettisena paikallisena ilmentymänä Häneenlinnan kirkon uudet tekstiilit: Kirkko koristautui juhlaa varten uusilla Saarenmaalta Reomäen luostarista tilatuilla kirkkotekstiileillä. Vapaaehtoisvoimin kerätyillä varoilla hankitut kirkkotekstiilit ovat nunna Porfyrian (Maria Susunan) käsityötä. Nunna Porfyria on aiemmin toiminut vuosia seurakunnassamme kanttorina Itä-Helsingin alueella. Kirkkotekstiilien valinnassa on avustanut Haapsalun piispa Damaskinos.
”Ei ole tarvittu seurakunnan valtuuston tai neuvoston kokouksia, vaan paikalliset seurakuntalaiset ovat itse keränneet rahat ja päättäneet, mistä tekstiilit tilataan. Näin ilmenee rakkaus pyhäkköään kohtaan. Ja näin annamme jokainen panoksemme esirukoilijana, talkoolaisena, laulajana – ja monissa muissa tehtävisssä. Ja tulemme yhteen liturgiassa, jossa tiivistyy koko kirkollinen elämä. Ja rukous jatkuu – ja kun toisella rukous katkeaa, niin toinen jatkaa siitä vaihtamatta rukouksen sanoja. Ja niin jokainen yksilönä osana kirkon yhteisöä astuu siihen kirkkauteen. Ja tärkeintä, että tämä Jumalnsynnyttäjän ikoni, joka toistuu kirkon ovella ja täällä kirkon sisällä, niin toistuisi rukouksineen sydämissämme”.
Virossa käsityönä valmistetuissa kirkkotekstiileissä yhdistyvät kirkkovuoden suurimmat juhlat: valkoinen pohjaväri ja kultaiset kirjailut viittaavat Jeesuksen Kristukseen ja Herran juhliin, sininen väri kukissa ja ristissä puolestaan Jumalansynnyttäjä Neitseen Marian juhliin sekä nöin myös kirkon nimikkojuhlaan, Jumalanäidin Tihvinäläiseen ikoniin. Enää tekstiilien osalta puuttuu kuninkaanovien esiriippu.
Odotettu juhla ja väsymättömän työn tulos
Temppelijuhlan viettäminen juuri Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlana on hämeenlinnalaisten vahvan tahtotilan ja vuosikymmenten odotuksen ja asian valmistelemisen tulos. Aiemmin vuonna 1962 rakennettu kirkko oli pyhitetty pyhälle Aleksander Nevskille ja Johannes Krysostomokselle ja temppelijuhlaa vietettiin marraskuussa.
Alueella asuu kuitenkin paljon Karjalan Kyyrölän alueelta sotaa paenneita evakkoja, joille Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlalla oli erityisen tärkeä merkitys. Kirkon peruskorjauksen yhteydessä kirkko myös vihittiin Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkoksi vuonna 2021. Vuonna 2022 päästiin viettämään ensimmäistä kertaa yhteistä temppelijuhlaa rakkaan ikonin keskikesään osuvana juhlapäivänä. Vuonna 2024 rakastettu Jumalanäidin Tihvinäläisen ikoni saatiin näkyville myös kirkon julkisivuun, kun kauan odotettu mosaiikki-ikoni saapui Valko-Venäjän luostarista. Kyyrölä-kerho tilasi ikonin ennen Venäjän hyökkäysotaa Ukrainassa. Ikonin saamisessa Suomeen avusti ukrainalainen sotapakolainen ja näin ikonista tuli paitsi kyyräläläisten Kirkkoa kohtaan osoittaman rakkauden osoitus ja lahjoitus, myös rauhan ja sovinnon symboli. Ikoni kutsuu kirkon etuovien yläpuolella väsymättä yhteiseen rukoukseen rauhan puolesta.
Temppelijuhlaa vietettiin kesäkuussa Hämeenlinnassa nyt neljättä kertaa. Vuonna 1962 vihitty kirkko kantoi aiemmin pyhän Aleksanteri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen nimeä. Uudelleenvihkiminen oli 2021.
Juhla kuvina:
Juhlatarjoilut olivat runsaita – ja kaikki oli vapaaehtoisten aktiiviseurakuntalaisten rakkaudella valmistamaa. Tarjoiluista vastasi pitokokki ja aktiiviseurakuntalainen ja ikonimaalari Erja Wessman yhdessä Reija Korkeilan kanssa.
Mukana olivat myös uskonnonopettaja Marianne Kantosen ja vuosia Valamossakin talkoolaisena toiminut Eija Lehtinen.Kuvassa Eija Lehtinen praasniekan päätteeksi tiskivuorossa.
Hämeenlinnan alueen diakoniatyöntekijä Katri Heporauta (oik) kutsuu naisia alueen kantavaksi nelikoksi. ”Moni asia jöisi tekemättä ilman tätä nelikkoa. Valmistamme syksystä kevääseen joka perjantai diakonialounaankin. Yritän muistaa aina sanoa ja olla kiitollinen heidän panoksestaan, sillä se ei ole todellakaan itsestäänselvyys. Emme tulisi toimeen ilman tosiamme.” Heporaudan vieressä Hämeenlinnan alueen valtuutettu Elise Tamminen.
Kiotan ikonit on laitettu kuluvana vuotena paikoilleen. Uudet kiotojen ikonit, Kristus kaikkivaltiaan ja Jumalanäidin ikonit ovat vapaaehtoisten ikonimaalausopettaja Tarja Tariman johdolla maalaamia ikoneita. Toisen ikonilaudoista on lahjoittanut Hämeenlinnan tiistaiseura. Kultaukset ovat seurakunnan kustantamia.
Restauroidut ikonit odottavat asettamistaan kirkon sivuseiniin. Ikonit seisovat reinustalla. Sivuseinät eivät ole kantavia ja täynnä elektroniikkaa ja siksi niihin ei voi kiinnittää ikoneita, vaan tähän keksitään erillinen kiinnitysratkaisu.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan alueella lukuisat pyhäköt viettävät temppelijuhlaansa juuri kesäkuukausina. Hämeenlinnan kirkon jälkeen seuraavaksi vietetään praasniekkaa Järvenpäässä Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kirkossa 6.-7. heinäkuuta sekä Pyhän profeetta Elian kirkossa Lapinlahden hautausmaalla ja Hangossa 20. heinäkuuta. Hangossa vietetään tänä vuonna pyhäkön 130-vuotisjuhlaa. Katso kaikkien pyhäkköjemme temppelijuhlien aikataulut: