Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia koostuu paaston ehtoopalveluksesta sekä joistakin liturgian osista.

9.3.2020

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa voisi hyvällä syyllä kutsua ortodoksisen liturgisen elämän aarteeksi. Sen sisältö muistuttaa meitä siitä, että kristityn koko elämän tulisi olla katumusta ja valmistautumista Kristuksen kohtaamiseen – niin ehtoollisessa kuin tulevassa elämässä.

Katumus on myös oleellinen osa Suurta paastoa. Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia, sitä edeltävä paasto sekä palveluksen katumuskumarrukset ohjaavat meitä nöyryyteen.

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa voisi kanonien mukaan toimittaa paaston kaikkina arkipäivinä. Tästä huolimatta on muodostunut tavaksi toimittaa niitä keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Keskiviikot ja perjantait ovat paastopäiviä ympäri kirkkovuoden, koska niihin liittyy Kristuksen kärsimysten ja ristin muistaminen. Löydät Helsingin seurakunnan alueen EPL- ja muut palvelukset jumalanpalveluskalenterista.

Koska maahankumarrus?

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia koostuu paaston ehtoopalveluksesta sekä joistakin liturgian osista. Liturgiasta se poikkeaa esimerkiksi siinä, ettei palveluksessa lueta evankeliumia kuin suurella viikolla, tai palveluksen sattuessa juhlapäivälle.

Sen paastopalveluksille luonteenomaisia elementtejä ovat myös katumusta ilmaisevat maahankumarrukset ja polvillaan rukoileminen. Näistä etenkään jälkimmäistä ei harjoiteta sunnuntaisin, sillä sunnuntai on aina ylösnousemusjuhla.

Moni pohtii maahankumarruksien ja polvillaan rukoilemisen ”oikeita” paikkoja palveluksessa. Niitä ei tarvitse opetella ulkoa, vaan mallia voi katsoa muusta kirkkokansasta tai esimerkiksi kanttorilta. Maahan kumarrutaan papin laulaessa psalmeja vuorolauluna kuoron kanssa, Efraim Syyrialaisen paastorukousta luettaessa, suuressa saatossa ehtoollislahjoja esiin kannettaessa sekä ennen ehtoollista.

Proskomidia ei toimiteta

Toisinaan seurakunnassa ei jaeta jälkiviiniä tai leipää paastoliturgian yhteydessä. Leipä, joka normaalisti jaetaan liturgian yhteydessä, on proskomidin muisteluissa ja esirukouksissa käytettyä leipää, eli niin kutsuttua antidoraa. Ennenpyhitettyjen lahjojen liturgian alla ei toimiteta proskomidia eikä leikata muisteluosasia, joten on luontevaa, ettei antidoraa välttämättä erikseen tarjota.

Useimmissa seurakunnissa sitä kuitenkin säästetään edelliseltä sunnuntailta paastoliturgioita varten. Pappi jakaa joka tapauksessa palveluksen lopussa antidoraa seurakuntalaisille siitä kirkkoleivästä, josta Karitsa eli Kristuksen ruumiiksi pyhitettävä leivän osa on leikattu.

Lähde: Suomen ortodoksinen kirkko

Kategoriat Uutiset