Pyhän Kolminaisuuden kirkko

Kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset

Yhteystiedot

Unioninkatu 31, 00170 Helsinki

Kirkon isännöitsijä: Irina Axinina

Aukioloajat

Kirkko on avoinna jumalanpalvelusten aikana.

Seurakunta järjestää tapahtumia myös Pyhän Kolminaisuuden kirkon omassa seurakuntasalissa (Rauhankatu 18).

Palvelusten ja tapahtumien tiedot löytyvät oheisesta kalenterista.

Pyhän Kolminaisuuden kirkon palvelukset toimitetaan kirkkoslaaviksi.

Temppelijuhla

Praasniekkaa eli temppelijuhlaa vietetään helluntaina. Ajankohta vaihtelee vuosittain pääsiäisen mukaan.

Papisto

Huttunen Heikki

Pappi

Pyhän Kolminaisuuden kirkko, venäjänkielinen pappi (viikkovapaat torstai ja perjantai)

+358407418792

Kanttorit

Tchervinskij-Matsi Irina

Kanttori

Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja Kotikirkko (viikkovapaat torstai ja perjantai)

+358503740019

Vahtimestarit

Pylsy Andrei

Vahtimestari

Pyhän Kolminaisuuden kirkko

+358403537415

Katso sijainti kartalta

Jumanlanpalvelus- ja tapahtumakalenteri

March 2024

iCal Feed
Lisätietoja esteettömyydestä

Autolla pääsee pysähtymään Rauhankankadun puoleisen portin kohdalle.

Kirkkoon ei ole esteetöntä kulkua. Unioninkadun puolella on viisi porrasta portille ja kirkon pääoven edessä kuusi porrasta sekä korkea kynnys. Liikuntaesteinen pääsee kirkkoon ainoastaan kahden henkilön avustamana.

Kirkossa ei ole induktiosilmukkaa eikä liikuntaesteisen WC-tiloja.

Seurakuntasaliin ja piharakennukseen liikuntaesteinen pääsee avustettuna. Tilaan vie kolme korkeaa porrasta.

 

Sosiaalinen media

Palveluksia voi seurata suoratoistona kirkon omilta Facebook- ja YouTube-sivuilta:

Facebook

YouTube

Pyhäkön esittelyvideo

Seurakunnan vanhin pyhäkkö

Pyhän Kolminaisuuden kirkko on seurakunnan vanhin pyhäkkö. Vuoden 1827 elokuussa vihitty kirkko on ollut vuosikymmeniä seurakunnan venäjänkielisen työn keskus. Kirkossa toimitetaan jumalanpalvelukset pääsääntöisesti kirkkoslaavin kielellä.

Helsingin seurakunnan syntyhistoria katsotaan alkaneeksi Pyhän Kolminaisuuden kirkon vihkipäivästä.

Kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.

Ortodoksiyhteisö

Vuodesta 2003 toiminut Pyhän Kolminaisuuden kirkon ystävät ry tukee seurakunnan venäjänkielistä seurakuntatyötä. Yhdistyksen tavoitteena on ortodoksisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja esillä pitäminen.

Yhdistys järjestää kulttuuritapahtumia, seminaareja ja seurakuntaretkiä sekä jakaa tietoa seurakunnan toiminnasta pääkaupunkiseudun venäjänkielisille asukkaille.

Jäseniksi voivat liittyä kaikki täysi-ikäiset henkilöt, joille yhdistyksen tavoitteet ja toimintaperiaatteet ovat lähellä sydäntä. Vapaamuotoiset jäsenhakemukset voi toimittaa osoitteella: pkky1827@gmail.com

Pyhäkön historia

Pyhän Kolminaisuuden kirkko on Helsingin Kruununhaassa Unioninkatu 31:ssä sijaitseva Carl Ludvig Engelin[1] suunnittelema ja Jegor Uschakoffin rakennuttama vuonna 1826 valmistunut ja vuonna 1827 vihitty ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle. Kirkko on empiretyylinen.[1] Kirkko on Helsingin vanhin säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä oleva kirkko: nykyisin siellä toimitetaan pääasiassa kirkkoslaavinkielisiä jumalanpalveluksia, suomenkielisiä satunnaisesti. Tämä palvelee erityisesti Helsingin ortodoksien suurta venäjänkielistä vähemmistöä siksi että Helsingin muissa ortodoksikirkoissa, mm. Uspenskin katedraalissa, on taas enimmäkseen suomenkielisiä jumalanpalveluksia.

Kirkon piti alun perin odottaa kunnes suuri luterilainen tuomiokirkko olisi valmistunut, koska molempia kirkkohankkeita rahoitettiin suolatullin tuotolla.

Kun tuomiokirkon rakennushanke venähti eri syistä, yksityiset helsinkiläiset ortodoksit ilmoittivat sijoittavansa oman kirkkonsa rakentamiseen tarvittavat rahat. Tämä vauhdittikin päätöksentekoa ja rakentamista olennaisesti ja näin ortodoksinen kirkko valmistui jopa kolmekymmentä vuotta alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin. Itse asiassa: tuomiokirkon rakentaminen alkoi vasta kolme vuotta Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistumisen jälkeen ja kesti lopulta vuoteen 1852.

Kirkon kellotornin yläosa oli alun perin puinen, mutta jo kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen se uusittiin nykyiseksi kiviseksi, kun kirkkoon saatiin uusia painavia kelloja ja puurakenne ei niitä enää olisi kestänyt.

Useimmissa Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikoneissa on metallisuojus eli riisa; ne ovat etupäässä varakkaiden kauppiaiden ja yhden kauppiaanlesken, Serafina Baturinin, lahjoittamia. Muutamat ikoneista on tuotu lakkautetuista kirkoista sekä ainakin yksi kookas Tihvinän Jumalanäidin ikoni romutettavaksi määrätystä sotalaivasta.

Ikonostaasin runkoa tukevat uusklassisuudelle ominaiset joonialaiset pylväät. Kirkossa on useimmista muista aikakauden kirkoista poiketen tasakatto ja kaksi samanlaista kattokruunua.

Alun perin kirkko oli uunilämmityksinen; ensimmäinen keskuslämmitys saatiin jo 1800-luvulla ja sitä uusittiin moneen kertaan. Lopulta täyskorjauksessa 1960-luvulla kirkko ja sen piharakennukset liitettiin kaukolämpöön.

Kirkon vahtimestari asui hyvin kauan kiinteistöön kuuluvassa piharakennuksessa, mutta 1990-luvulla kun rakennus kaipasi peruskorjausta vahtimestarille hankittiin asunto toisaalta ja entinen virkatalo muutettiin kokoustilaksi. Toisessa piharakennuksessa on huoltotiloja.

Kirkon vihki Tallinnan piispa Nikanor Helsingin seurakunnan ja sotilaspapiston avustamana; hän olikin kautta aikojen ensimmäinen Suomessa nähty ortodoksinen piispa.

Jaa kirkko