30.1.2019

Maaliskuisissa kirkolliskokousvaaleissa valitaan papiston, kanttoreiden ja maallikoiden edustajat toimikaudelle 2019-2023.

Mikä kirkolliskokous?

Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin. Edustajia kirkolliskokouksessa on 36. Edustajista puolet on maallikoita ja puolet papistoa sekä kanttoreita. Itseoikeutettuja kirkolliskokouksen jäseniä ovat piispat ja mahdolliset apulaispiispat.

Kirkolliskokouksen tehtäviin kuuluu tehdäpäätöksiä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevissa asioissa sekä tehdä linjauksia kirkollisen elämän ja toiminnan suhteen.

Miten edustajat valitaan?

Papisto ja kanttorit valitsevat edustajansa keskuudestaan. Ehdolla ovat kaikki vaalikelpoiset papiston ja kanttorikunnan jäsenet. Vaalit suoritetaan suljetuilla lippuäänestyksillä. Helsingin seurakunnan alueelta valitaan kirkolliskokoukseen neljä papiston edustajaa ja yksi kanttorien edustaja.

Maallikko-edustajat valitaan valitsijamiesvaalilla vaalialueittain. Helsingin seurakunta valitsee kahdeksan valitsijamiestä ja kuusi maallikko-edustajaa.

Vaalien aikatauluista

15.2 Seurakunnanvaltuustot viimeistään valitsevat seurakunnalle oikean määrän valitsijamiehiä ja henkilökohtaisen varamiehen jokaiselle valitsijamiehelle. Samalla valtuustot asettavat omat ehdokkaansa maallikkojen edustajiksi.

20.3 Papiston edustajien vaali toimitetaan klo 13:00–14:30 Kuopiossa, Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa. Kanttorien edustajien vaali toimitetaan klo 15:00–16.30 Kuopiossa, Helsingissä ja Oulussa.

23.3 Maallikkojen ed­us­tajien­ vaali toimitetaan kello 13:00 alkaen Kuopiossa, Joensuussa, Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa.

28.3 Kirkollishallitus avaa vaalitoimitsijoiden toimittamat vaaliasiakirjat. Suoritetaan äänestyslippujen laskenta ja vahvistetaan vaalien tulos.

Uusien kirkolliskokousedustajien työskentely alkaa keväällä 2019 järjestettävällä kirkolliskokouksen johdantoseminaarilla. Vuoden 2019 kirkolliskokous kokoontuu 25.–27.11.2019.

Kuva: Miro Järnefelt

Kategoriat Ajankohtaista