Kirkollishallitus hylkäsi vaalialuejakoa koskevan oikaisuvaatimuksen – valtuustovaalit päästään näillä näkymin pitämään marraskuussa

Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus hylkäsi 6.6. kokouksessaan oikaisuvaatimuksen koskien Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston 13.3. tekemää päätöstä vaalialueista ja kunkin alueen valtuutettujen määrästä. Asia selviää Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla 12.6. julkaistussa kirkollishallituksen 6.6. kokouksen pöytäkirjasta.

Päätöksen mukaan seurakunnanvaltuusto oli toimivaltainen tekemään päätöksen vaalialueista, ja valmistelu oli tapahtunut hallintolain edellyttämällä tavalla.

Kirkollishallituksen päätös tarkoittaa, että vaalivalmisteluja voidaan jatkaa seurakunnassa ja vaalialueet sekä valtuustopaikat jaetaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Valtuustovaalit on tarkoitus pitää tämän vuoden marraskuussa.

Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin päätöksen kumoamista vedoten hyvän hallintotavan, yhdenvertaisuusperiaatteen ja seurakuntien yhdistymissopimuksen vastaisuuteen. Seurakuntamme neuvosto oli kirkollishallitukselle lähettämässään lausunnossa tukenut vaatimusta ja esittänyt, että vaalialuejako ja valtuustopaikkojen määrä olisi tullut säilyttää vuoden 2020 mukaisena.

Kirkollishallitus totesi, että vaikka huoli alueellisen edustuksen toteutumisesta on ymmärrettävä, nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista alueellisten pyhäkköyhteisöjen erityisaseman huomioimista vaalijärjestelmässä. Yhtäläinen äänioikeus on ensisijainen periaate, eikä yhdistymissopimuksella voida poiketa siitä.

Päätöksen mukaan seurakunnanvaltuuston ratkaisu oli sekä sisällöllisesti että menettelyllisesti laillinen. Kirkollishallitus katsoi, ettei päätös ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä siinä ollut ylitetty harkintavaltaa. Oikaisuvaatimus hylättiin, eikä kirkollishallitus puuttunut valtuuston harkintaan vaalialuejaon tarkoituksenmukaisuudesta.

Seurakunnassa odotetaan vaaleja

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen ymmärtää päätöksen, vaikkakin olisi toivonut vielä tarkempia perusteluja.

”Keskustelussa on tullut toistuvasti esiin valtuuston toimivalta. Sitä ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu. Hallinto-oikeudellista perustelua kirkollishallituksen päätöksessä olisin toivonut laajempana. Mitä esimerkiksi tarkoitamme, kun puhumme luottamuksensuojasta?”

Isä Markku Salminen toimii seurakunnanneuvoston ja vaalilautakunnan puheenjohtajana ja on valtuustossa äänestänyt vaalialueita koskevan pohjaesityksen puolesta. Esitys kuitenkin hävisi täpärästi äänestyksessä vastaesitykselle uudesta vaalialuejaosta ja valtuustopaikkojen jaosta.

”Harmillista toki, että ääni 9–8 voittanut valtuuston päätös ei huomioinut yksimielistä vaalilautakunnan esitystä ja sen erinomaisia perusteluja, joihin neuvoston enemmistökin yhtyi. Tärkeintä kuitenkin on, että vaalit voidaan pitää. Toivon vilpittömästi, että seurakuntalaiset äänestävät aktiivisesti. Viimeksi äänestysprosentti jäi alle neljän.”

Kirkollishallituksen päätöksistä on kolmenkymmenen päivän valitusaika. Päätöstä koskeva valitusaika umpeutuu 14. heinäkuuta ja tuolloin päätökset saavat lainvoiman. Kun valitusaika on umpeutunut, voidaan seurakunnassa toden teolla käynnistää uudelleen vaalivalmistelut. Vaalit pidetään näillä näkymin 2.-16.11.2025. Tulevan valtuuston toimikausi jää kahden vuoden mittaiseksi, sillä vaalit ovat lykkääntyneet kahdella vuodella.

Kirkollishallituksen pöytäkirja on julkaistu Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla. Seurakunnan valtuuston vaalialuejakoa koskeva oikaisuvaatimus käsiteltiin kokouksessa kohdassa §63.

 

Taustalla seurakuntien yhdistyminen ja kiista vaalialuejaosta

Vaalialuekiista juontaa juurensa seurakuntien yhdistymiseen ja sitä koskevaan sopimukseen. Hämeenlinnan ja Lahden ortodoksiset seurakunnat yhdistyivät vuoden 2021 alussa Helsingin ortodoksiseeni seurakuntaan. Yhdistymishanke perustui kirkolliskokouksen vuonna 2018 tekemään seurakuntarakenteen tiivistämistä koskevaan päätökseen.

Seurakuntien yhdistyminen viivästyi vuodella muun muassa valtuuston paikkajakoon liittyvien avoimien kysymyksien vuoksi. Uuden seurakunnanvaltustoon vaali toimitettiin hiippakunnnan piispan, arkkipiispa Leon määräämän vaalialue- ja paikkajaon mukaan toimikaudelle 1.1.2021-31.12.2023.

Yhdistymisen jälkeen Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuusto päätti ensimmäisen kerran uudesta vaalialuejaosta ja valtuutettujen jaosta vaalialueittain 11.5.2023. Päätös tehtiin valtuuston puheenjohtaja Jefim Brodkinin vastaesityksen mukaisesti, jossa seurakunta jaettiin uudelleen vaalialueisiin ja kunkin alueen valtuutettujen määrä perustui alueiden seurakuntalaisten määrään. Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus kirkollishallitukselle. 20.9.2023 kirkollishallitus päätti kumota valtuuston päätöksen vaalialuejaosta ja palauttaa asian uuteen valmisteluun. Tuolloin päätöksen perusteena oli ennen kaikkea asian puutteellinen valmistelu. Marraskuulle 2023 kaavaillut vaalit siirtyivät – ja näitä valtuustovaaleja ei ole vieläkään pidetty. Kirkollishallituksen päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Vaalivalmistelut keskeytettiin ja valtuuston jo toistamiseen 1.12.2023 tekemä vaalialueita koskeva päätös jälleen kumottiin. Samalla kirkon lakimies linjasi, että hallintoelimien jatkuvuusperiaatteen mukaisesti seurakunnan nykyinen valtuusto, neuvosto ja toimikunnat jatkavat tehtävässään aina siihen saakka, että uusi valtuusto valitaan. Hallinto-oikeus antoi kirkollisvalituksen osalta vapauttavan päätöksen 29.11.2024 ja kirkollishallituksen päätös palauttaa vaalialueita koskeva päätös uuteen valmisteluun jäi voimaan.  Vaalien valmistelu alkoi jälleen hallinto-oikeuden päätöksen myötä ja valtuusto päätti uudelleen vaalialuejaosta ja valtuustopaikkojen määrästä vaalialueittain 13.3.  Ja juuri tästä päätöksestä tehty oikaisuvaatimus on nyt hylätty kirkollishallituksessa.

Vaalialueita koskeva kiista kulminoituu siihen, millä tavalla vaalialueet ja kunkin alueen valtuutettujen määrät lasketaan ja miten alueiden tasapuolinen kohtelu ymmärretään. Siinä missä vaalilautakunta ja neuvosto ovat pitäytyneet piispan vuonna 2021 vahvistamassa vaalialuejaossa, jossa kullakin seitsemästä vaalialueesta on vähintään 2 edustajaa, on uudessa vaalialuejaossa kunkin alueen edustajien määrät laskettu matemaattisesti kunkin alueen jäsenmäärän mukaan.

 

Uusi vaalialuejako

Uuden vaalialuejaon mukaisesti Helsingin alueelle tulee kaksi valtuustopaikkaa lisää (aiemman 7 sijaan 9 edustajaa), Keski- ja Itä-Uusimaa saa niinikään yhden valtuustopaikan lisää (3 edustajaa). Sen sijaan paikkoja menettävät Länsi-Uusimaa sekä aiemmat Lahden ja Hämeenlinnan vaalialueet. Nyt kultakin alueelta valitaan yksi (1) valtuutettu.

Uusi vaalialuejako: Helsinki  9 valtuutettua, II Vantaa 3 valtuutettua, III Espoo ja Kauniainen 3 valtuutettua, IV Keski- ja Itä-Uusimaa 3, V Länsi-Uusimaa 1  valtuutettu, VI Päijät-Häme  1 valtuutettu, VII Kanta-Häme 1  valtuutettu.