5.3.2019

Suomen ortodoksisessa kirkossa meneillään oleva hallinnonuudistus etenee. Selvitysmies ja piispainkokous perehtyvät seuraavaksi lausuntoihin, joita seurakunnat ovat laatineet alkuvuodesta. 

Seurakunnilta pyydettiin joulukuussa lausuntoja suunnitellusta uudesta seurakuntajaosta ja sen toteuttamiseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten perustettavista kappeliseurakunnista sekä uusien seurakuntien nimistä. Lausuntojen jättämisen määräaika oli maaliskuun alussa. 

Helsingin seurakuntavaltuusto hyväksyi lausuntonsa helmikuun kokouksessaan. Helsinki kannattaa meneillään olevaa hallinnonuudistusta ja korostaa lausunnossaan paikallisen toiminnan kehittämistä ja varmistamista. 

Helsinki ei kuitenkaan näe tarvetta siirtyä kappeliseurakuntamalliin. Nykyisellään seurakunta on jaettu toiminta-alueisiin. Kappeliseurakuntien perustamisen nähdään lisäävän hallinnollista työmäärä eikä se palvele Helsingin tavoitetta hallinnon keventämisestä. 

Uusien seurakuntien nimeämisessä Helsinki kannattaa ortodoksisen perinteen mukaista, pyhäkkökeskeistä käytäntöä.  

Kirkollishallitus ratkaisee seurakuntajaon

Selvitysmies kokoaa seurakuntien lausunnot piispainkokoukselle, joka käsittelee asiaa maaliskuun istunnossaan. 

Merkittävä etappi on 9. huhtikuuta kokoontuva kirkollishallitus. Se saa päätettäväkseen ehdotukset uudesta seurakuntajaosta. Suunnitelmissa on ollut, että nykyisistä 21:stä seurakunnasta muodostettaisiin 7 uutta seurakuntaa. 

Esimerkiksi Helsingin hiippakuntaan jäisi kolme seurakuntaa. Nykyiset Turku, Lahti ja Hämeenlinna liitettäisiin yhteen, samoin Lappeenranta, Kotka ja Hamina. Vain Helsinki säilyisi entisellään. 

Osa nykyisistä seurakunnista on vastustanut liitossuunnitelmia. Mikäli kirkollishallitus odotusten mukaisesti päättää yhdistää seurakuntia, päätökseen voi hakea oikaisua ensiksi kirkollishallitukselta ja sen jälkeen hallinto-oikeudelta. 

Jos oikaisua haetaan, se voi viivästyttää hallinnonuudistuksen toteutumista. Uuden seurakuntajaon on määrä astua voimaan 1.1.2020 alkaen. Samalla Tampereen seurakunta siirtyy Helsingistä osaksi Oulun hiippakuntaa. 

Maaliskuussa pidettävät kirkolliskokousedustajien vaalit ovat tällä kertaa erityisen tärkeät. Uudet edustajat sinetöivät marraskuun kirkolliskokouksessa lopullisesti uudistuksen toteutumisen. 

Kirkon keskushallinto on laatinut nykyisille seurakunnille sopimuspohjan liitosten toteuttamiseksi. Sopimukset menevät aikanaan seurakuntien valtuustoille hyväksyttäväksi, mutta allekirjoittamatta jättäminen ei estä liitoksia. 

Laki ortodoksisesta kirkosta toteaa, että seurakuntajaosta päättää kirkollishallitus hiippakunnan piispan esityksestä. 

Aiemmin aiheesta

Hallinnonuudistus etenee kohti uusia seurakuntia (30.11.2018)
Kirkolliskokous päätti uusista hiippakuntarajoista
 (28.11.2018) 
Selvitysmies: Hallinnonuudistus mahdollista toteuttaa
 (15.11.2018 )
Kirkon rakenteet muuttuvat
 (29.8.2018)

Teksti: Mirva Brola / Ortodoksiviesti

Kategoriat Ajankohtaista